Wikipedia

Ero sivun ”Jyväskylä–Haapajärvi-rata” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Rivi 40:
Rata etelästä [[Saarijärvi|Saarijärvelle]] valmistui vuonna 1954 ja [[Kannonkoski|Kannonkoskelle]] vuonna 1959. Rata pohjoisesta Pihtiputaalle valmistui vuonna 1956 ja viimeisenä avattiin [[Varanen|Varasen]] ja [[Keitelepohja]]n väli vuonna 1960.<ref name=kst149>Laitinen et al. s 149–151</ref>
 
Rakentamista hidastivat valtion rahapula ja sijainti VR:n kiirellisyysjärjestyksen loppupuolella. Sodan jälkeen rata eteni hitaasti sillä sitä tehtiin pääasiassa työttömyysrahoilla ja paljolti lapioilla. Enimmillään rata työllisti noin 2&nbsp;500 henkeä vuonna 1954, joista 1&nbsp;500 työttömyystyöläisiä. Rakentamisen vauhti parani kun töihin saatiin lisää koneita. Rata valmistui niin myöhään, että suurin tarve sille oli jo ohi.<ref>Laitinen et al. s.33</ref> Suolahden ja Haapajärven osuus oli enemmän teollisuus- ja puutavarankuljetusrata kuin matkustajaliikennerata. Matkustajaliikennettä oli paljon vähemmän kuin Äänekosken ja Jyväskylän välillä. Keski-Suomen pohjoisosissa oli odotettu radan vilkastuttavan alueen talouselämää, mutta käytännössä myönteiset vaikutukset jäivät vähäisiksi. Yhtenä syynä oli radan kiemurainen kulku; matka etelästä pohjoiseen oli paljon lyhyempi [[Valtatie 4|Nelostietä]] pitkin. Radan vaikutuspiirin ainut talouskeskus on Jyväskylä, joten radasta ei tullut läpikulkurataa vaan etelään johtanut syöttöliikennerata. Rata ei muuttanut ratkaisevasti edes puutavarankuljetusoloja, sillä suuri [[uitto]]väylä, [[Viitasaaren reitti]] johti pohjoisesta etelään. SenUitto lisäksitosin kuorma-autoton valtasivatviime suurenvuosina osanhyytynyt puutavarankuljetuksistalähes radankokonaan rakentamisenja aika.osa Näinuittopuusta radastajopa eisiirtynyt tullut vaihtoehtoarautateille, maantieliikenteelleKeitelepohjan muutaasemalla kuin Jyväskylän ja Äänekosken välilläkuormattavaksi.<ref name=kst149 />
 
Henkilöliikenne välillä Saarijärvi-Haapajärvi lakkautettiin [[1968]], ja radan loppupää jäi vain tavaraliikenteen käyttöön. Jäljelle jäänyt osuus pysyi yhä kohtuullisen tiheästi liikennöitynä. Vuonna 1969 Jyväskylän ja Saarijärven välillä oli 27 pysähdyspaikkaa ja henkilöjunia kulki seitsemän vuorokaudessa sekä yksi välillä Äänekoski-Jyväskylä.<ref>Suomen kulkuneuvot 1969</ref> Saarijärvellä junilla oli kaksi pysähtymispaikkaa, rautatieasema ja keskustan seisake. Väliltä Äänekoski-Saarijärvi henkilöliikenne lopetettiin kuitenkin vuonna [[1978]]{{lähde}} ja väliltä Äänekoski–Jyväskylä vuonna [[1987]].
 
Rata jäi tavaraliikenneradaksijo tuoreeltaan tekniikaltaan keskeneräiseksi ja vaikeasti liikennöitäväksi, jollakoska olisille ei tehty lainkaan esimerkiksi opastimia. Se jäi tavaraliikenteen invalidiradaksi. Jyväskylän ja Suolahden välillä vilkastaoli puutavaraliikennettäns. kesäisin,rautakanavan muttaansiosta talvisinvilkasta tämäraakapuuliikennettä välivarsinkin oli hiljainenkesäisin. Äänekoskelta pohjoiseeen liikenne oli satunnaisia työ- ja puutavarajuniasatunnaista. Esimerkiksi vuonna 1984 Jyväskylän ja Saarijärven välillä kuljetettiin tavaraa Jyväskylään päin 24,2 miljoonaa [[tonnikilometri|nettotonnikilometriä]] ja Saarijärvelle päin 4,4 miljoonaa. Saarijärven ja Haapajärven välillä luvut olivat 3,6 miljoonaa Saarijärvelle ja 2,5 miljoonaa Haapajärvelle.<ref name=kst149 />
 
Rataosuudella sijaitsi [[Vihtavuori|Vihtavuoren]] liikennepaikka (Vri), jonka vieressä sijaitsi Valtion Ruutitehdas, ''Vihtavuori''. Vanhalta [[1936]]<ref>[http://www.mikanhuone.com/jyvaskyla-haapajarvi.html Suomen rautatieasemat] Mika Vähä-Lassila, 2009</ref> rakennetulta Vihtavuoren asemalta johti [[kapearaiteinen rautatie|kapearaiteinen]] rata ruutitehtaalle.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Jyväskylä–Haapajärvi-rata”