Ero sivun ”Suomen valtionhoitaja” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 1:
'''[[Valtionhoitaja]]''' oli [[Suomi|Suomen]] [[valtionpäämies]] 1918-1919 ja toimi oli tarkoitettu tilapäiseksi. [[Suomen itsenäisyysjulistus|Suomen julistautuessa itsenäiseksi]] 1917 todettiin samalla Suomen olevan [[tasavalta]]. Kuitenkin [[Suomen sisällissota|Suomen sisällissodan]] päätyttyä toukokuussa 1918 [[Svinhufvudin I hallitus|hallituksen]] eli [[Suomen puolustusvoimat|Suomen tasavallan joukkojen]], [[valkoiset|valkoisten]] voittoon sai [[Suomen kuningaskuntahanke|kuningaskuntahanke]] enenevää kannatusta. Sisällissodan myötä muotoutunut [[tynkäeduskunta|vajaalukuinen eduskunta]] valitsi toukokuussa 1918 suorittamallaan vaalilla valtionhoitajan toimimaan valtionpäänä siihen saakka, kunnes Suomi olisi [[monarkia|kuningaskunta]] ja [[kuningas]] astuisi [[valtaistuin|valtaistuimelle]].
Ensimmäiseksi valtionhoitajaksi valittiin [[Suomen pääministeri|senaatin puheenjohtaja]]na toiminut, suuntausta [[Saksan keisarikunta|keisarilliseen Saksaan]] ja kuningaskuntaa kannattanut [[Pehr Evind Svinhufvud|P. E. Svinhufvud]]. Hänen johdollaan yritettiin syksyllä 1918 saada Suomelle [[saksalaiset|saksalais]]syntyinen kuningas ja valinta kohdistui lopuksi [[Hessen]]in [[prinssi]] [[Friedrich Karl]]iin. Alustavasta suostumuksestaan huolimatta prinssi joutui kuitenkin lopulta kieltäytymään kaavaillusta Suomen [[kruunu (päähine)|kruunu]]sta joulukuussa 1918 Saksan keisarikunnan luhistuttua [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]]. Kieltäytyminen johti samalla kuningaskuntahankkeen kaatumiseen. Maailmansodan eurooppalaiset suurvaltavoittajat [[Britannia]] ja [[Ranska]] edellyttivät Suomen saksalaismielisen hallinnon eroa, joten Svinhufvud erosi ja [[eduskunta]] valitsi seuraajaksi sisällissodassa tasavallan joukkojen eli valkoisten [[puolustusvoimien ylipäällikkö|ylipäällikkö]]nä toimineen [[kenraali]] [[Gustaf Mannerheim]]in.
Valtionhoitaja Mannerheimin vahvistettua Suomen lopullisesti tasavallaksi heinäkuussa 1919 valtiopäämiehen nimikkeeksi tuli [[Suomen tasavallan presidentti|tasavallan presidentti]], jolle siirrettiin kaikki valtionhoitajan valtaoikeudet. Mannerheim oli ehdolla [[presidentti|presidentiksi]] eduskunnan suorittamassa [[Suomen presidentinvaali 1919|ensimmäisessä presidentinvaalissa]], mutta hävisi selvästi vastaehdokkaalleen [[Kaarlo Juho Ståhlberg|K. J. Ståhlberg]]ille.
| |||