Ero sivun ”Kansallisarkiston Hämeenlinnan toimipaikka” versioiden välillä

ei muokkausyhteenvetoa
===Historia===
[[Hämeenlinna|Hämeenlinnan]] maakunta-arkisto perustettiin vuonna [[1927|1927]]. Arkiston toimipiiri kattoi silloisen [[Hämeen lääni|Hämeen läänin]], mutta sinne sijoitettiin arkistoaineistoja myös [[Uudenmaan lääni|Uudenmaan läänin]] alueelta sekä tilapäisesti myös muualta maasta odottamaan niille sopivampaa säilytyspaikkaa.
 
Hämeenlinna valittiin ensimmäisen maakunta-arkiston paikaksi keskeisen sijaintinsa ja kaupungin tarjoamien tilojen takia. Toiminta aloitettiin heinäkuun 1. päivänä vuonna 1927 vanhassa ortodoksisessa sotilaskirkossa, jonka alakerrassa toimi kaupunginkirjasto ja yläkerrassa maakunta-arkisto. Näissä tiloissa maakunta-arkisto toimi vuoteen [[1977|1977]] saakka, jolloin se siirtyi vanhaan Kultakeskus Oy:n tehdasrakennukseen kaupungin keskustan liepeille.
 
Heti toiminnan alkuvaiheissa vuonna [[1934|1934]] esitettiin arkiston siirtoa [[Tampere|Tampereelle]], perusteena oli lähinnä Tampereen kaupungin suurempi koko. Myöhemminkin siirtoa esitettiin säännöllisin väliajoin. 1960-luvulta lähtien perusteena siirrolle esitettiin myös [[Tampereen yliopisto|Tampereen yliopiston]] historianlaitoksen tarpeet tutkimustyötä tehtäessä. [[Opetusministeriö|Opetusministeriön]] päätöksellä maakunta-arkisto pysyi kuitenkin Hämeenlinnassa. Vuosina 2008-2009 maakunta-arkistolle rakennettiin ensimmäinen varsinaisesti arkistokäyttöön tarkoitettu rakennus, joka avattiin yleisölle kesällä [[2009|2009]]. Säilytystilan kokonaiskapasiteetti on noin 27 hyllykilometriä.
 
Nykyisin Hämeenlinnan maakunta-arkiston toimialue käsittää [[Häme|Hämeen]], [[Pirkanmaan liitto|Pirkanmaan]], [[Päijät-Hämeen liitto|Päijät-Hämeen]] ja [[Uudenmaan liitto|Uudenmaan]] liittojen alueet.
 
Maakunta-arkiston vt. johtajana on toiminut vuodesta 2010 Juhani Tikkanen.
Maakunta-arkistossa säilytetään asiakirjoja runsaat 21 hyllykilometriä, joista valtaosa on valtion viranomaisten luovuttamia asiakirjoja. Maakunta-arkisto säilyttää valtion alue- ja paikallishallinnon pääosin yli 40 vuotta vanhemmat pysyvästi säilytettävät asiakirjat. Niiden osalta kokoelmat kattavat entisen Hämeen läänin ja Uudenmaan läänin alueet. Lisäksi kokoelmiin sisältyy talletuksina muun muassa ev.lut. seurakuntien asiakirjoja sekä yksityisten henkilöiden, järjestöjen, yhdistysten, talojen ja kartanoiden arkistoja. Asiakirjojen lisäksi arkiston kokoelmissa on tuhansia mikrokortteja ja rullafilmejä, joista suurin osa on nykyisin digitoitu. Vanhimmat asiakirjat ovat 1500-luvulta. Aineistomäärältään Hämeenlinnan maakunta-arkisto on maamme suurin maakunta-arkisto.
 
Arkiston suurin käyttäjäryhmä ovat [[Sukututkimus|sukututkijat]]. Alueen seurakuntien [[Kirkonkirjat|kirkonkirjoista]] on laadittu helposti käytettävät kylä- ja taloluettelot, jotka helpottavat aloittelijankin tutkimustyötä. Erilaiset hakemistot ja kortistot auttavat myös tutkijoita. Esimerkiksi hämeenlinnalaisen Arvo Nikon laatima aakkosellinen korttihakemisto Hämeenlinnan käsityöläisistä kattaa koko kaupungin olemassaolon ajan. Lisäksi Hämeen [[Lääninhallitus|lääninhallituksen]] arkistosta on laadittu useita erikoisluetteloita, jotka helpottavat tiedonhakua ko. arkistosta.
 
Arkistolla on myös oman toimialansa tueksi kattava kirjasto, joka on tutkijoiden käytössä.
80

muokkausta