|
===Historia===
'''Hämeenlinnan maakunta-arkisto''' [[1.perustettiin heinäkuuta]]vuonna [[1927]]. Arkiston toimintapiiriksitoimipiiri olikattoi määriteltysilloisen pääsääntöisesti silloinen [[Hämeen lääni]]läänin, mutta sinne sijoitettiin arkistomateriaaliaarkistoaineistoja myös [[Uudenmaan lääni]]nläänin alueelta sekä tilapäisesti myös muualta maasta odottamaan uutta sijoitusmateriaalilleniille sopivampaa arkistopaikkaasäilytyspaikkaa.
Hämeenlinna valittiin ensimmäisen maakunta-arkiston paikaksi lähinnä keskeisen sijaintinsa ja kaupungin edullisesti tarjoaminentarjoamien tilojen tähdentakia. SijoituspaikaksiToiminta tulialoitettiin vanhaheinäkuun [[ortodoksisuus|ortodoksinen]]1. sotilaskirkko,päivänä jokavuonna oli1927 alakerranvanhassa osaltaortodoksisessa muutettusotilaskirkossa, kaupungin[[kirjasto]]ksi.jonka Talonalakerrassa yläkertaantoimi sijoittuikaupunginkirjasto ja uusiyläkerrassa maakunta-arkisto. Näissä tiloissa maakunta-arkisto toimi vuoteen [[1977]] saakka, jolloin se siirtyi kaupungin omistukseen sijoittuneeseen vanhaan Kultakeskus Oy:n [[tehdas]]rakennukseen aivantehdasrakennukseen kaupungin keskustassakeskustan liepeille.
Heti kirjaston toiminnan alkuvaiheissa vuonna [[1934]] esitettiin arkiston siirtoa [[Tampere]]elleTampereelle, perusteena oli lähinnä Tampereen kaupungin suurempi koko. Myöhemmin tätäMyöhemminkin siirtoa on esitetty lähesesitettiin säännöllisin väliajoin. ja 601960-luvulta lähtien perusteena siirrolle on esitettyesitettiin myös [[Tampereen yliopisto]]nyliopiston historianlaitoksen tarpeet tutkimustyötä tehtäessä. KuitenkinOpetusministeriön [[opetusministeriö]]n uusimman päätöksen mukaanpäätöksellä maakunta-arkisto pysyypysyi toistaiseksikuitenkin Hämeenlinnassa,. jaVuosina tämän2008-2009 vuosikymmenen aikana sillemaakunta-arkistolle rakennettiin ensimmäinen varsinaisesti arkistokäyttöön tarkoitettu rakennus, joka avattiin yleisölle kesällä 2009. Säilytystilan kokonaiskapasiteetti on noin 27 hyllykilometriä.
Nykyisin Hämeenlinnan maakunta-arkiston toimialue käsittää Hämeen, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan liittojen alueet.
==Erikoistehtävät==
Maakunta-arkiston vt. johtajana on toiminut vuodesta 2010 Juhani Tikkanen.
Hämeenlinnan maakunta-arkistolla ei ole varsinaista erikoistehtävää, mutta se on paneutunut muutamaan erikoisluetteloon, niiden laatimiseen ja ylläpitämiseen. Tällaisia eriluetteloita ovat muun muassa:
* Lainhuutokortisto
* Perunkirjarekisteri ja -kortisto
* Kartta- ja rakennuspiirustuskortisto
* Valokuvarekisteri
===Aineistot===
Erityisesti arkiston kokoelmista on mainittava hämeenlinnalaisen Arvo Nikon laatima aakkosellinen korttihakemista Hämeenlinnan käsityöläisistä koko kaupungin olemassaolon ajalta. Lisäksi Hämeen lääninhallituksen tallentamista asiakirjamateriaaleista on laadittu useita erikoisluetteloita, joiden tehtävänä on helpottaa tiedonhakua ko. arkistosta.
Maakunta-arkistossa säilytetään asiakirjoja runsaat 21 hyllykilometriä, joista valtaosa on valtion viranomaisten luovuttamia asiakirjoja. Maakunta-arkisto säilyttää valtion alue- ja paikallishallinnon pääosin yli 40 vuotta vanhemmat pysyvästi säilytettävät asiakirjat. Niiden osalta kokoelmat kattavat entisen Hämeen läänin ja Uudenmaan läänin alueet. Lisäksi kokoelmiin sisältyy talletuksina muun muassa ev.lut. seurakuntien asiakirjoja sekä yksityisten henkilöiden, järjestöjen, yhdistysten, talojen ja kartanoiden arkistoja. Asiakirjojen lisäksi arkiston kokoelmissa on tuhansia mikrokortteja ja rullafilmejä, joista suurin osa on nykyisin digitoitu. Vanhimmat asiakirjat ovat 1500-luvulta. Aineistomäärältään Hämeenlinnan maakunta-arkisto on maamme suurin maakunta-arkisto.
Arkiston suurin käyttäjäryhmä ovat sukututkijat. Alueen seurakuntien kirkonkirjoista on laadittu helposti käytettävät kylä- ja taloluettelot, jotka helpottavat aloittelijankin tutkimustyötä. Erilaiset hakemistot ja kortistot auttavat myös tutkijoita. Esimerkiksi hämeenlinnalaisen Arvo Nikon laatima aakkosellinen korttihakemisto Hämeenlinnan käsityöläisistä kattaa koko kaupungin olemassaolon ajan. Lisäksi Hämeen lääninhallituksen arkistosta on laadittu useita erikoisluetteloita, jotka helpottavat tiedonhakua ko. arkistosta.
Arkistolla on myös oman toimialansa tueksi kattava kirjasto, joka on tutkijoiden käytössä.
[[Luokka:Hämeenlinnan rakennukset ja rakennelmat]]
[[Luokka:Kansallisarkisto|Hämeenlinna]]
[[Luokka:Maakunta-arkisto]]
| 