Wikipedia

Ero sivun ”Moldova” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p kh
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 52:
 
== Historia ==
Vuonna 1359 syntynyt [[Moldova (historiallinen alue)|Moldovan ruhtinaskunta]] joutui vuonna 1504 [[ottomaanit|ottomaanien]] imperiumin [[vasalli]]valtioksi. Vuonna 1775 [[itävalta]]laiset valtasivat Pohjois-Moldavian ja liittivät sen valtakuntaansa [[Bukovina]]n nimellä. [[Venäjä]] puolestaan liitti vuonna 1812 Moldaviasta itseensä [[Prut]]joen itäpuoliset osat. Tämä Venäjän valtakunnassa [[Bessarabia]]na tunnettu alue vastasi suurimmalta osin nykyistä Moldovan tasavaltaa. Moldovan itsenäisenä säilynyt länsiosa yhdistyi [[Valakia]]n ruhtinaskunnan kanssa 1859 muodostaen uuden [[Romania]]n valtion.
 
[[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] jälkeen vuonna 1918 Bessarabia liittyi yhdessä Bukovinan ja [[Transilvania]]n kanssa [[Romania]]an. [[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] yhteydessä [[Neuvostoliitto]] liitti Bessarabian itseensä. Pohjois-Bukovina ja kaistale [[Mustameri|Mustanmeren]] rannikkoa liitettiin suoraan [[Ukrainan neuvostotasavalta]]an. Valtaosa Bessarabiasta yhdistettiin kuitenkin [[Dnestr]]joen itäpuolisen, Ukrainan SNT:n alaisen ''Moldovan autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan'' kanssa [[Moldovan sosialistinen neuvostotasavalta|Moldovan sosialistiseksi neuvostotasavallaksi]].
 
Moldovan sosialistinen neuvostotasavalta julistautui itsenäiseksi elokuussa 1991 nimellä ''Moldovan tasavalta''. Nuoren valtion ensimmäinen presidentti [[Mircea Snegur]] käytti ilmaisuja kuten "romanialaiset [[Prut]]joen molemmilla puolilla" ja "Neuvostoliiton miehittämät Romanian maat", mutta hän vastusti silti välitöntä yhdistymistä Romaniaan. Moldovan kansanrintama hajosi kysymyksen vuoksi, ja Snegur lähti itsenäisenä ehdokkaana lokakuun 1991 vaaleihin voittaen ne. Liittymisinnostus katosi nopeasti – joidenkin kyselyjen mukaan 70 % vastusti yhdistymistä 1992 – ja Moldova alkoi etääntyä Romaniasta. Tästä huolimatta [[Transnistria]]n alue käytti "Romanian uhkaa" perusteena erkautuessaan väkivaltaisesti Moldovasta 1992. Vuonna 1994 hyväksytyssä uudessa perustuslaissa maan viralliseksi kieleksi määriteltiin [[romanian kieli|romanian]] sijaan [[moldovan kieli|moldova]]. Maa otti myös käyttöön oman kansallislaulun; aiemmin oli käytetty Romanian hymniä.
 
Presidentti Snegur pyrki uudelle kaudelle 1996 ja saikin vaalien ensimmäisellä kierroksella eniten ääniä, mutta hävisi toisella kierroksella [[Petru Lucinschi]]lle. Lucinschi oli presidenttinä vuoteen 2001, jolloin hän määräsi ennenaikaiset parlamenttivaalit. Tyytymättömyys maan tilaan johti kommunistipuolueen murskaavaan vaalivoittoon, jonka ansiosta kommunistit saivat 71 edustajanpaikkaa 101:stä. Vuonna 2000 presidentin valinta oli siirretty perustuslain muutoksella parlamentin tehtäväksi, ja parlamentti valitsi 4. huhtikuuta 2001 uudeksi presidentiksi kommunisti [[Vladimir Voronin]]in. Voronin lisäsi varoja sosiaaliturvaan ja jatkoi Lucinschin yksityistämisohjelmaa. Voronin kaudella välit Romaniaan huononivat edelleen Vuonna 2003 maa vetäytyi Venäjän neuvottelemasta liittovaltiosopimuksesta Transnistrian kanssa, jonka johtoa hän nimitti "rikollisjoukoksi". Maaliskuun 2005 vaaleissa kommunistit saivat 56 parlamenttipaikkaa, mikä ei yksinään riittänyt Voroninin jatkokauteen. Istuva presidentti sai kuitenkin taakseen kristillisdemokraattien, demokraattien ja liberaalien tuen lupaamalla jatkaa euroatlanttista integraatiota ja tuli näin valituksi uudelleen.
 
===Vuoden 2009 vaalien jälkeen===
Huhtikuun 2009 vaaleissa hallitseva kommunistipuolue sai 49,48 % äänistä ja parlamenttiin enemmistön 60 paikalla jääden ainoastaan yhden paikan päähän mahdollisuudesta valita suoraan tuleva presidentti. Presidentin valitsemiseksi tarvitaan 3/5-enemmistö tai 61 paikkaa parlamentissa. Liberaalit ja liberaalidemokraatit saivat 15 ja Meidän Moldova -allianssi 11 paikkaa parlamenttiin.
 
[[Etyj]]in vaalitarkkailijoiden mukaan vaalissa ei havaittu vakavia rikkomuksia.<ref>[http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Suomalaistarkkailija+Moldovan+vaaleissa+ei+vakavia+rikkomuksia/1135245021014 Suomalaistarkkailija: Moldovan vaaleissa ei vakavia rikkomuksia] Helsingin Sanomat 7.4.2009</ref> Hävinneet puolueet ryhtyivätSuomalaistarkijhdhfjkslagfkhgaryhtyivät mielenosoitukseen, joka kääntyi väkivaltaiseksi mellakaksi ja presidentinkanslian ja parlamentin ryöstelyksi. Voronin syytti mellakoiden lietsomisesta [[Romania]]n hallitusta.<ref>[http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Moldovan+mellakat+masinoitiin+internetiss%C3%A4/1135245044802 Moldovan mellakat masinoitiin internetissä] Helsingin Sanomat 8.4.2009 </ref><ref>[http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Moldovan+presidentti+syytt%C3%A4%C3%A4+Romaniaa+osallisuudesta+mellakoihin/1135245042577 Moldovan presidentti syyttää Romaniaa osallisuudesta mellakoihin] Helsingin Sanomat 8.4.2009 </ref><ref>[http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/EU+kehotti+Moldovaanormalisoimaan+suhteet+Romaniaan/1135245066707 EU kehotti Moldovaa normalisoimaan suhteet Romaniaan] Helsingin Sanomat 9.4.2009 </ref>
Osa mielenosoittajista oli vaatinut Moldovan liittämistä Romaniaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.moldpres.md/default.asp?Lang=en&ID=107518 | Nimeke = Protesters vandalise Moldova's state symbols in Chisinau | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Moldpres | Viitattu = 19.4.2009 | Kieli = }}</ref>
 
Vaalien jälkeen oppositio kieltäytyi osallistumasta äänestyksiin parlamentissa, joten maahan ei ole saatu valittua uutta hallitusta eikä presidenttiä ja istuva presidentti määräsi uudet parlamenttivaalit toimitettavaksi 29. heinäkuuta 2009. Pian uusien vaalien määräämisen jälkeen presidentti Voronin sai Venäjän pääministeri Putinilta 22. kesäkuuta lupauksen 500 miljoonan dollarin lainasta Moldovalle. Myös Kiina lupasi elokuussa miljardin lainan kansainvälisen talouskriisin kouriin jääneelle maalle (koko Moldovan budjetti oli 1,85 miljardia USD vuonna 2008).<ref>[http://www.rferl.org/content/Chinas_1_Billion_Loan_To_Moldova_May_Mean_Diversification/1792557.html $1 Bln Moldova Loan Could Signal China Diversification] Radio Free Europe</ref> Oppositio arveli tämän suosivan vallassa olevaa kommunistipuoluetta, erityisesti koska [[kansainvälinen valuuttarahasto]] jäädytti oman avustuspakettinsa julkistamisen uusien vaalien jälkeiseen aikaan.
 
Uusissa heinäkuun 29. päivän vaaleissa yksin valtaa pitänyt kommunistipuolue menetti enemmistön ja sai 48 paikkaa parlamenttiin. Suurimpana oppositiopuolueena säilyi lähinnä vasemmistolaiseksi luonnehdittava liberaalidemokraattinen puolue lisäten paikkalukunsa 18 paikkaan. Oikeistolainen Liberaalipuolue sai 15 huoh paikkaa ja vaalien suurin voittaja oli ensikertalainen, sosiaalidemokraattiseksi itseään luonnehtiva, kommunistipuolueesta eronneen [[Marian Lupu]]n perustama Demokraattinen puolue, joka sai 13 paikkaa. Kansallismielinen Meidän Moldova -allianssi menetti kannatustaan ja sai 7 paikkaa parlamenttiin.
 
Hallitusneuvotteluja varten oppositiopuolueet liittoutuivat Eurooppaan suuntautuvaksi Liittouma Eurooppaan integroitumisen puolesta (Alianța pentru Integrare Europeană) -koalitioksi ja vaikeiden hallitusneuvottelujen jälkeen pääministeriksi valittiin 25. syyskuuta 2009 liberaalidemokraattien [[Vlad Filat]]. Yhdysvallat onnitteli uutta hallitusta heti sen syntymisen jälkeen ja muutamaa päivää myöhemmin myös Venäjän pääministeri Vladimir Putin onnitteli sitä.
 
Sen sijaan suurta valtaa käyttävän presidentin valinta aseman 11. syyskuuta 2009 jättäneen [[Vladimir Voronin]]in seuraajaksi viivästyi, sillä siihen tarvitaan myös opposition tukea. Oppositioon jäänyt kommunistipuolue hylkäsi kahdesti Demokraattisen puolueen [[Marian Lupu]]n valinnan presidentiksi, mikä jätti parlamentin puhemies [[Mihai Ghimpu]]n täyttämään presidentinvirkaa. Huhtikuussa 2010 hallituskoalitio ehdotti perustuslainmuutosta, jolla presidentinvirasta tehtäisiin suoraan kansanäänestyksellä valittava. Kesäkuussa 2010 virkaa toimittava presidentti Ghimbu ilmoitti, että lokakuussa 2010 maassa järjestetään ennenaikaiset parlamenttivaalit ja sitä ennen syyskuussa 2010 kansanäänestys perustuslain muuttamisesta siten, että presidentti valittaisiin kansanäänestyksellä tai presidentin valitsemiseen riittäisi parlamentin enemmistön äänet nykyisin vaadittavan 3/5-enemmistön sijaan. <ref>[http://www.rferl.org/content/Moldovan_Leaders_Agree_On_Single_Change_To_Constitution/2016011.html Moldovan Leaders Agree On Single Change To Constitution] Radio Free Europe</ref>
Perustuslain muuttaminen kansanäänestyksellä 5. syyskuuta 2010 kaatui liian pieneen äänestysprosenttiin (29&nbsp;%). Kommunistinen puolue oli kehottanut boikotoimaan sitä ja pani toivonsa tuleviin parlamenttivaaleihin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/20102000/09/moldovan_lansimielisille_tappio_kansanaanestyksessa_1959496.html | Nimeke = Moldovan länsimielisille tappio kansanäänestyksessä| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 6.9.2010| Julkaisupaikka = | Julkaisija = YLE Uutiset| Viitattu = 6.9.2010 | Kieli = }}</ref>
 
== Politiikka ==
Rivi 92 ⟶ 90:
|}
 
Marraskuun 20102000 vaaleissa kommunistit menettivät edelleen paikkoja, mutta eurooppamieliset puolueet eivät toisaalta saaneet tarvittavaa 619 edustajaa, jolla presidentin valitseminen omin äänin varmistuisi. Hallitusneuvotteluissa sovittiin edellisen hallituksen jatkavan tehtävissään pääosin samassa kokoonpanossa Vlad Filatin johdolla. Sen sijaan parlamentin puhemieheksi ja maan virkaa toimittavaksi presidentiksi nousi Marian Lupu.
 
Vaikka valtaosa Moldovan valtiosta on historiallisen Moldovan itäosassa, sen yhdistyminen historialliseen Moldovan länsiosaan, ja näin Romaniaan, ei ole ajankohtainen maiden huonojen välien vuoksi. Myös muun muassa [[Transnistria]]n tilanne ja vähemmistökysymykset vaikeuttavat yhdistymistä. Yhdistymisen kannattajia kutsutaan nimellä ''unioniști'', kun taas itsenäisyyden kannattajat ovat ''moldoveniști''. Syksyllä 2006 tuhannet moldovalaiset alkoivat anoa [[Euroopan unioni]]in liittymässä olleen Romanian passeja. Anomuksia tehtiin ainakin 530&nbsp;000,<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.bbc.co.uk/romanian/news/story/2007/01/070116_moldova_basescu_vizita.shtml |Nimeke=Moldova acceptă deschiderea consulatelor la Bălți și Cahul|Julkaisija=BBC|Luettu=1311.05.20072009}}</ref> mikä on merkittävä osuus Moldovan väkiluvusta. Tämä on puolestaan saanut itsenäisyyden kannattajat tuntemaan maan tulevaisuuden uhatuksi ja huonontanut välejä Romaniaan.
 
Arviolta yli miljoona moldovalaista työskentelee ulkomailla. Maan köyhyys on johtanut myös [[ihmiskauppa]]an, jonka kitkemiseksi maa toivoo kansainvälistä yhteistyötä esimerkiksi [[Euroopan unioni]]n kanssa, ja maa on allekirjoittanut ihmiskaupan kieltävän ja sen kitkemiseen pyrkivän [[Palermon sopimus|Palermon sopimuksen]]. Ongelma on kuitenkin se, että Moldovan viranomaisten tosiasiallinen toimivalta ei ulotu yksipuolisella julistuksella maasta irtautuneen Transdnistrian alueelle, ja sitä kautta ihmiskauppa voi käytännössä onnistua.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Moldova”