Ero sivun ”Pormestari” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti muokkasi: lv:Pašvaldības vadītājs |
wiki |
||
Rivi 2:
'''Pormestari''' on korkein [[kunta|kunnallinen]] viranhaltija. Eri järjestelmissä nimityksen merkitys vaihtelee.
[[Suomi|Suomessa]] pormestari oli perinteisesti niin sanottujen [[vanha kaupunki Suomessa|vanhojen kaupunkien]] [[maistraatti|maistraatin]] ja vuosina 1927–1983 [[raastuvanoikeus|raastuvanoikeuden]] puheenjohtaja.<ref>Facta 2001 osa 113 p. 123</ref> [[Ruotsi]]n vallan alaisuudessa kaupunkilaki määräsi, että pormestari johti kaupunkia [[raati|raadin]] kanssa<ref>http://www.kokkola.fi/historia/meresta_noussut_kaupunki/pormest.htm</ref> ''maistraattina''<ref>[http://www.ennenjanyt.net/2006_2/referee/laitinen.html#_edn9 "1600-luvun kaupunkia rakentamassa. Katsaus Turun kaupungin materiaaliseen järjestykseen", ''Ennen ja Nyt'' 2/2006 (verkkojulkaisu), Riitta Laitinen]</ref>. Tietyistä maista puhuttaessa pormestarilla viitataan [[kaupunginjohtaja]]an. [[Ranska]]ssa pormestaria tai kunnanjohtajaa kutsutaan virkanimikkeellä ''määri''. [[Helsingin
[[suomen kieli|Suomen]] sana "pormestari" tulee [[ruotsin kieli|ruotsin]] samaa tarkoittavasta sanasta ''borghmästare'' (nyk. kirjoitusasu ''borgmästare'').<ref>{{Kirjaviite|Nimeke=Suomen sanojen alkuperä|Vuosi=1995|Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura|Tunniste=ISBN 951-717-711-9}}</ref>
Rivi 15:
1600-1700-lukujen aikana ruotsalainen kaupunginhallinto uudistui ja pormestarin ja raadin tehtävät määriteltiin tarkemmin. Vanha hallintoa ja oikeudenkäyttöä hoitanut raati alkoi jakautua kahdeksi eri elimeksi: [[maistraatti|maistraatiksi]], joka hoiti kaupungin hallinnon, ja [[raastuvanoikeus|raastuvanoikeudeksi]], joka jakoi oikeutta. Myös pormestarin virka alkoi yhä selvemmin jakautua toimimiseen toisaalta maistraatin puheenjohtajana, toisaalta raastuvanoikeuden ylimpänä tuomarina. Kaupungeissa, joissa oli useita pormestareita, nämä virat eriytyivät toisistaan: kunnallispormestari johti maistraattia ja oikeuspormestari raastuvanoikeutta. Raastuvanoikeuden puheenjohtajana toimineilta pormestareilta alettiin vaatia juridista koulutusta, aluksi epävirallisesti ja vuodesta [[1749]] lain voimalla.
Se, miellettiinkö pormestari kaupunkilaisten luottamusmieheksi vai kruunun edustajaksi kaupunginhallinnossa, vaihteli eri vuosisadoilla. [[Maunu Eerikinpoika|Maunu Eerikinpojan]] kaupunginlaissa pormestarin valitseminen määrättiin raadin tehtäväksi. Myöhäiskeskiajalla ja uuden ajan alussa pormestarit olivatkin pääasiassa kaupunkiensa rikkaimpia porvareita. 1600-luvulla, kun suurvallaksi kohonnut Ruotsi tehosti hallintoaan, useimmat kaupungit saivat johtoonsa ns. kuninkaalliset pormestarit jotka kruunu nimitti raatia tai kaupunkilaisia konsultoimatta. Tämä herätti närää porvaristossa, etenkin kun kuninkaalliset pormestarit olivat yleensä kaupungin ulkopuolelta tulleita ammattivirkamiehiä. 1700-luvulla, [[Vapauden aika|Vapauden ajan]] reformeissa, kaupungit saivat oikeuden valita omat pormestarinsa vaaleilla, jossa äänioikeutettuja olivat kaikki kaupungin täysivaltaiset porvarit. Kun pormestareilta kuitenkin vaadittiin juridista koulutusta, virkoihin nimitettiin edelleen pääasiassa porvariston ulkopuolelta tulleita henkilöitä.
=== Pormestari 1800-1900-luvuilla ===
Rivi 21:
Vuoden [[1873]] kunnallisasetuksessa kaupunkeihin määrättiin perustettavaksi vaaleilla valittavat [[kunnanvaltuusto|kaupunginvaltuustot]], jotka saivat perinteisesti maistraateille kuuluneen ylimmän kunnallisen päätösvallan. Tämän jälkeen kunnallispormestarin johtama maistraatti toimi valtuustopäätösten valmistelijana ja toimeenpanijana. Tämänkin aseman maistraatti kuitenkin menetti vuoden [[1927]] kunnallislain muutoksessa, kun valmistelu- ja toimeenpanotyötä varten perustettiin uusi toimielin [[kunnanhallitus|kaupunginhallitus]]. Samalla kunnallispormestari menetti asemansa kaupungin korkeimpana hallintovirkamiehenä kaupunginhallituksen puheenjohtajalle eli [[kaupunginjohtaja]]lle.
Vuoden [[1927]] jälkeen maistraatista tuli valtion tehtäviä kaupungeissa suorittanut viranomainen sekä järjestys- ja talousasioiden tuomioistuin.
1900-luvun lopulla pormestarin virka lakkautettiin sekä kaupunginhallinnosta että oikeuslaitoksesta; tämä tapahtui osana pyrkimyksiä yhdenmukaistaa kaupunkien ja kuntien hallinto ja oikeudenkäyttö. Vuoden [[1978]] uudella kunnallislailla maistraatit muutettiin valtion viranomaisiksi ja järjestysoikeudet lakkautettiin. Vuonna [[1993]] myös maistraatit lakkautettiin kokonaan, ja samalla hävisivät kunnallispormestarien virat. (Nykyisin maistraatti-nimeä käyttävät entiset valtion rekisteritoimistot.) Samana vuonna tehtiin suuri alioikeusjärjestelmän uudistus, jossa kaupunkien raastuvanoikeudet ja maaseudun kihlakunnanoikeudet korvattiin [[käräjäoikeus|käräjäoikeuksilla]]. Raastuvanoikeuksien päällikkötuomarien käyttämä pormestarin virkanimike hävisi ja käräjäoikeuksien päällikkötuomareista tuli [[laamanni|laamanneja]]. Pormestari-nimikkeen käyttäjiä koski kuitenkin siirtymäaika: esimerkiksi Joensuussa oli vielä pitkään 2000-luvulla pormestarin virkanimikettä käyttänyt tuomari, joka oli alioikeusuudistukseen asti johtanut Joensuun raastuvanoikeutta ja saanut luvan käyttää pormestarin arvonimeä.<ref>OHOI-lehti 4/2007</ref> Tämä johtui käräjäoikeuden tuomareiden nimitysmenettelyä koskevasta laista<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1993/19930390 390/1993]</ref>.
Rivi 29:
Elokuun [[2006]] alussa tehtiin [[kuntalaki]]in muutos. Sen seurauksena kunnalla on mahdollisuus valita kahden johtajamallin välillä: [[kunnanjohtaja]] on kuntaan virkasuhteessa, pormestari puolestaan luottamushenkilönä. Vaikkakin toimii [[kunnanhallitus|kunnanhallituksen]] alaisuudessa, pormestari on myös sen puheenjohtaja. Pormestari valitaan valtuuston vaalilla, enintään valtuuston toimikaudeksi.<ref>http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950365] </ref>
[[Tampereen
=== Ylipormestari ===
|