Ero sivun ”Sinop” versioiden välillä

[[Heettiläiset]] rakensivat Sinopen ([[Heetin kieli|heetiksi]] Sinuwa) satamakseen. Heettiläisvaltakunnan tuhouduttua kaupunki hylättiin pikkuhiljaa, kunnes [[Antiikin Kreikka|kreikkalaiset]] rakensivat paikalle siirtokunnan 600-luvulla eaa. Kaupunki pystyi pitämään pintansa [[Persian valtakunta|persialaisia]] vastaan pitkään, mutta 300-luvulla eaa. Persia sai vallattua kaupungin. [[Aleksanteri Suuri|Aleksanteri Suuren]] valtakauden jälkeen [[Mithridates I (Pontos)|Mithridates I]] perusti [[Pontos|Pontoksen]] valtakunnan Sinopen itäpuolelle. Vuonna [[183 eaa.]] Pontoksen [[Farkanes I]] valloitti Sinopin ja teki siitä Pontoksen pääkaupungin. Roomalaiset liittivät Sinopen valtakuntaansa vuonna [[70 eaa.]], ja [[Julius Caesar]] perusti sinne roomalaisen siirtokunnan vuonna [[47 eaa.]] Alue jäi Rooman hajottua [[BysanttiBysantin valtakunta|Bysantin]] hallintoon.

Kaupungissa ovat syntyneet mm.muun muassa Pontoksen hallitsija [[Mithridates VI]], kreikkalainen filosofi [[Diogenes Sinopelainen]] ja [[Gnostilaisuus|gnostilainen]] opettaja [[Markion]].

Sinop pysyi [[Bysantin valtakunta|Bysantin valtakunnan]] hallussa aina vuoteen [[1204]]. [[Neljäs ristiretki|Neljännen ristiretken]] jälkeen Paflagoniaan syntyi [[Trebizondin keisarikunta]], jonka hallinto alueella kesti vain 10kymmenen vuotta, kun vuonna [[1214]] [[Rūmin sultanaatti|Rūmin]] [[seldžukit]] valloittivat Paflagonian. Sinopesta tuli itsenäinen [[emiraatti]] seldžukkien romahduttua [[1301]] (kts. [[Candaroglu]]). [[Osmanien valtakunta|Osmanihallintaan]] kaupunki siirtyi vuonna [[1458]].

Marraskuussa [[1853]] [[Krimin sota|Krimin sodan]] alkuvaiheessa kaupungin edustalla käytiin merkittävä [[Sinopin taistelu|taistelumeritaistelu]], jossa venäläiset tuhosivat turkkilaisen frigattieskaaderin. Tämä sai Britannian ja Ranskan julistamaan sodan Venäjälle.