Ero sivun ”Haihtuminen” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
malline pois, lähdepyyntöjä. Koko artikkeli vaikuttii luentomuistiinpanotiivistelmältä |
|||
Rivi 1:
[[Image:Dead Sea Comparative.jpg|thumb|Kuolleenmeren haihtumisaltaita vuosina 1989 ja 2001. Altaissa tuotetaan haihduttamalla erilaisia suoloja.]]
'''Haihtuminen''' tarkoittaa [[neste]]en, yleensä [[vesi|veden]] muuttumista [[kaasu]]ksi ja siirtymistä ympäröivään tilaan. Toisin kuin [[kiehuminen|kiehumista]], haihtumista voi tapahtua kaikissa [[lämpötila|lämpötiloissa]]. Haihtumista kuvaa suure [[haihdunta]].
[[Veden kiertokulku|Veden kiertokulussa]] tavallista erilaisilta pinnoilta, kuten vesistöistä, maasta tai kasvillisuuden pinnalta, tapahtuvaa haihtumista kutsutaan ''evaporaatioksi''. Haihtumista voi tapahtua myös osana [[kasvit|kasvien]] elintoimintoja siten, että vesi kulkeutuu kasvin juurien ja varren kautta haihtuakseen lopulta ilmaan kasvin lehdiltä. Tällöin puhutaan [[transpiraatio]]sta. Yhteisnimitys näille on '''evapotranspiraatio''' eli [[kokonaishaihdunta]].{{lähde|suomenkielisille termeille}}
Haihtumisen vastakohta on [[kondensaatio|tiivistyminen]], jossa kosteus tiivistyy [[ilmakehä]]stä alustalle. Jos [[kiinteä]] aine siirtyy suoraan kaasuksi ilmakehään olematta välillä nestettä, puhutaan [[sublimoituminen|sublimoitumisesta]]. Vastaava kaasun asettuminen suoraan pinnalle kiinteäksi aineeksi on [[härmistyminen|härmistymistä]].{{lähde|suomenkielisille termeille}}
Atomaarisesta näkökulmasta ilmiötä voidaan tarkastella seuraavasti: kuvitellaan, että suurennetaan haihduttavaa pintaa niin, että vesi[[molekyyli]]t tulevat näkyviin. Tasapainotilassa osa sinne tänne liikkuvista vesimolekyyleistä joutuu takaisin haihduttavalle pinnalle, mutta pinnalta irtoaa saman verran uusia vesimolekyylejä ilmaan. Tällöin pinnan läheinen ilma on [[kylläisyys|kylläinen]] vesihöyrystä. Varsinainen haihdunta vaatii [[energia]]a eli vesimolekyylien suurempia nopeuksia. Tämän voi havaita esimerkiksi suihkun jälkeen tuntuvana kylmyytenä: haihtuminen sitoo [[energia]]a [[iho]]lta.<ref>[http://ga.water.usgs.gov/edu/watercycleevaporation.html The Water Cycle: Evaporation] The Water Cycle - Water Science for Schools USGS</ref>
Rivi 17 ⟶ 16:
Haihtumisella on ilmastotieteessä merkitystä. Haihtuminen vie kasveilta veden ja sitä voi käyttää [[kuivuusraja|kuivuusrajojen]] määrittelyissä. Jos haihtuminen on sademäärää suurempi, kyseessä on kuiva alue,jopa aavikko. Teoreettinen haihtuminen on eri kuin todellinen haihtuminen. Yleensä kasvit ja maaperä eivät haihduta ilmaan niin paljon kuin ilmaan mahtuisi.
Teoreettinen haihtuminen (evapotranspiraatio) on kääntäen verrannollinen lämpötilaan eli ''E=F(1/T)'' ja on sitä pienempää, mitä suurempi on ilman [[suhteellinen kosteus]].
Haihtuminen siis riippuu ilmaan mahtuvasta vesihöyrymäärästä ja siellä jo olevasta vesihöyrymäärästä. Koko ilmaan mahtuva vesihöyrymäärä riippuu [[kylläisen vesihöyryn paine|kylläisen vesihöyryn paineesta]]. Kylmässä, kosteassa ilmassa tapahtuu vähemmän haihtumista kuin kuumassa ja kuivassa.
===Käytännön haihtuminen===
Rivi 159 ⟶ 158:
===Blaney-Criddlen menetelmä===
USA:ssa melko kuivilla alueille käytetty menetelmä, ei soveltune Suomen oloihin.{{lähde|vai tarvitaanko koko kommenttia}}
:U = KP (0,46*T + 8,13)
| |||