Versio 6. syyskuuta 2011 kello 10.29 muokkaa ChuispastonBot (keskustelu \| muokkaukset) 33 997 muokkausta p r2.7.1) (Botti muokkasi: az:Qırmızı gəndəlaş ← Vanhempi muutos		Versio 10. syyskuuta 2011 kello 16.54 muokkaa kumoa Orf (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 29 913 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 1: {{Taksonomia/kasvit \| nimi = Terttuselja \| kuva = Sambucus_racemosa_a2.jpg \| kuvateksti = \| domeeni = [[Aitotumaiset]] ''Eucarya'' \| kunta = [[Kasvit]] ''Plantae'' \| alakunta = [[Putkilokasvit]] ''Tracheobionta'' \| kaari = [[Siemenkasvit]] ''Magnoliophyta'' \| alakaari = [[Koppisiemeniset]] ''Magnoliophytina'' \| luokka = [[Kaksisirkkaiset]] ''Magnoliopsida'' \| lahko = [[Dipsacales]] \| heimo = [[Tesmayrttikasvit]] ''Adoxaceae'' \| suku = [[Seljat]] ''Sambucus'' \| laji = ''racemosa'' \| kaksiosainen = Sambucus racemosa \| kaksiosainen_auktori = [[Carl von Linné\|L.]] \| jako =Muunnokset \| jaot = ''S. r.'' var. ''arborescens'' ''S. r.'' var. ''racemosa'' \| wikispecies = Sambucus racemosa \| commonscat = Sambucus racemosa }} '''Terttuselja''' eli '''euroopanterttuselja''' (''Sambucus racemosa'') on punamarjainen, pari metriä korkea [[pensas]]. Terttuselja on yleinen puutarhakasvi mutta kasvaa myös luonnonvaraisena. == Ulkonäkö ja koko == Terttuselja kasvaa 2–4 metriä korkeaksi. Sirottavahaaraiset oksat ovat kellanharmaita. Lehdet ovat vaaleanvihreitä ja päättöparisia. Lehdykät ovat 4–12 cm pitkiä, suikeita ja hammaslaitaisia. Kasvi kukkii toukokuussa kellan- tai vihertävänvalkoisin kukin. Punaiset, lievästi myrkylliset marjat kypsyvät loppukesästä.<ref name="RETKEILYKASVIO">Retkeilykasvio 1998, s. 339.</ref> Ulkonäkönsä puolesta terttuselja muistuttaa hieman [[~~Pihlaja~~Pihlajat\|pihlajaa]], mutta seljan tympeä, voimakas haju estää ihmistä syömästä sen marjoja vahingossa.<ref>{{Verkkoviite \| Nimeke = Ympäristötietokeskus Moreenia: Terttuselja \| Osoite = http://www.tampere.fi/ytoteto/ymtikeskus/luontopolku/terttuselja.htm \| Julkaisija = Tampere \| Viitattu = 26.7.2007}}</ref> Monet linnut kuitenkin syövät sen marjoja, muun muassa [[kottarainen\|kottaraisten]] näkee usein parvina ruokailevan seljapensaissa. Linnut myös levittävät tehokkaasti sen siemeniä.<ref name="TS">{{Verkkoviite \| Nimeke = Kysy luonnosta \| Osoite = http://www.turunsanomat.fi/extra/?ts=1,3:1010:0:0,4:10:0:1:2003-07-26,104:10:167093,1:0:0:0:0:0: \| Julkaisija = Turun sanomat Ekstra \| Viitattu = 26.7.2007}}</ref> Terttuselja on nopeakasvuinen, eivätkä kasvustot ole elinvoimaisia kuin 10–20 vuotta. Rivi 36: Terttuseljaa on kasvatettu Euroopassa pitkään koriste- ja rohdoskasvina. Marjoista on tehty hyytelöä, mehua ja jopa [[viini]]ä.<ref name="TS"/> Väriaineena marjoista saadaan ruskeaa väriä. Nykyään terttuseljalla on Suomessa merkitystä lähinnä koristekasvina. Se on talvenkestävä ja kaunis pensas. Terttuseljasta on olemassa muutamia viljelylajikkeita, kuten lehdiltään kapealiuskainen sulkaterttuselja ('Laciniata', 'Plumosa', 'Tenuifolia') ja ~~kellerävälehtinen~~kellertävälehtinen keltaterttuselja ('Aurea').<ref name="TOLVANEN"/> == Tuholaiset ja kasvitaudit == Rivi 49: == Aiheesta muualla == [http://www.luomus.fi/kasviatlas/maps.php?taxon=42550&size=1&year=~~2008~~2010 Kasviatlas ~~2008~~2010: Terttuseljan levinneisyys Suomessa] [http://linnaeus.nrm.se/flora/di/caprifolia/sambu/sambracv.jpg Den virtuella floran: Terttuseljan levinneisyys pohjoisella pallonpuoliskolla]

Ero sivun ”Terttuselja” versioiden välillä