Ero sivun ”Ulrika Eleonoran kirkko (Kristiinankaupunki)” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kuvien järjestys
Rivi 46:
Kirkon [[urut]] on rakentanut urkurina ja urkujenrakentajana Kristiinankaupungissa ja Raumalla toiminut [[Nils Strömbäck]], joka ensimmäisenä Suomessa käytti itsestään nimitystä "urkujenrakentaja". Strömbäck esitti vuonna 1775 kaupungin maistraatille tarjouksen, että hän rakentaisi kirkkoon urut ja jäisi urkuriksi. Tarjous hyväksyttiin, ja urut valmistuivat 1776. Maistraatti tarkasti urut alustavasti, mutta lopullisen tarkastuksen teki vuonna 1781 urkujenrakentajamestari [[Carl Wåhlström]]. Urut ovat yhdeksänäänikertaiset, niissä on sormio ja liitejalkio. Soittokoneisto ja hallinta ovat mekaaniset.<ref name="siba" />
 
Urut olivat käytössä lähes 150 vuotta, kunnes uusi kirkko valmistui. Sen jälkeen sekä itse kirkko että urut jäivät rappiolle. Urkupillit hävisivät, ja ilmalaatikolle kertyi likaa. Soitinta puhdisti ja kunnosti 1980–1990-luvun vaihteessa [[Juhani Martikainen]]. Hän asensi kaksi uutta pilliriviä, toinen Principal. Urkuja voi kunnostuksen jälkeen jälleen soittaa,. muttaAlkuperäisestä soinnista ei saa tarkkaa kuvaa, koska jäljellä on vain muutamia suuria puupillejä ja kieliäänikertojen jäänteitä. Urut ovat alttarin vasemmalla puolella pienellä parvella, jonne mahtuu vain soitin sekä urkuri ja polkija. Urkujen kaappi on hyvin taidokkaasti tehty ja koristeellinen.<ref name="siba" />
 
==Lähteet==