Wikipedia

Ero sivun ”Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Luckas-bot (keskustelu | muokkaukset)
297 546 muokkausta
p n-viivat, nbsp
Rivi 23:
|kansallislaulu = [[Karjalais-suomalaisen sosialistisen neuvostotasavallan hymni]]
|motto = [[Neuvostoliiton tunnuslause|Kaikkien maiden proletaarit, liittykää yhteen!]]
}}
'''Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta''' ({{k-ru|Карело-Финская Советская Социалистическая Республика|Karelo-Finskaja Sovetskaja Sotsialistitšeskaja Respublika}}), yleiskielessä '''Itä-Karjala''' ja '''Neuvosto-Karjala''' oli [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] [[neuvostotasavalta]] 1940-19561940–1956, jolloin niitä oli yhteensä 16.▼
 
▲'''Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta''' ({{k-ru|Карело-Финская Советская Социалистическая Республика|Karelo-Finskaja Sovetskaja Sotsialistitšeskaja Respublika}}), yleiskielessä '''Itä-Karjala''' ja '''Neuvosto-Karjala''' oli [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] [[neuvostotasavalta]] 1940-1956, jolloin niitä oli yhteensä 16.
 
== Historia ==
Rivi 31 ⟶ 30:
=== Alku ===
 
[[file:Karelo-Finnish SSR 1940.jpg|left|210px|thumb|Karjalais-suomalainen neuvostotasavalta (1940-19441940–1944)]]
[[Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta|Venäjän neuvostotasavaltaan]] kuuluneeseen Itä-[[Karjala]]an eli [[Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta|Karjalan autonomiseen sosialistiseen neuvostotasavaltaan]] liitettiin pian [[talvisota|talvisodan]] jälkeen vuonna 1940 [[Moskovan rauhansopimus (1940)|Moskovan rauha]]ssa [[Suomi|Suomen]] Neuvostoliitolle [[luovutetut alueet|luovuttamista alueista]] [[luovutettu Karjala|menetetty Karjala]] -&nbsp;– [[Koivisto (kauppala)|Koivisto]]-–[[Vuoksi]] -linjan eteläpuolista osaa lukuunottamatta -&nbsp;– sekä [[Sallan-Kuusamon alue|Kuusamon ja Sallan itäosat]]. Samalla Karjalan autonominen neuvostotasavalta muutettiin Karjalais-suomalaiseksi sosialistiseksi neuvostotasavallaksi.<ref>[http://heninen.net/karjalantasavalta/31031940_f.htm Laki Karjalan autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan muuttamisesta liittovaltion Karjalais-suomalaiseksi sosialistiseksi neuvostotasavallaksi] Heninen.net</ref>▼
 
Koska Karjalais-suomalainen neuvostotasavalta ei täyttänyt Neuvostoliiton [[perustuslaki|perustuslain]] vaatimusta asukasluvun (vähintään 1 miljoona) ja [[etninen ryhmä|etnisen]] koostumuksen osalta ("nimikkokansallisuus"”nimikkokansallisuus” enemmistönä), kyseessä olikin Neuvostoliiton kannalta epäonnistuneen talvisodan jälkeen yritys säilyttää kasvonsa. Sodan alussa 1939 Neuvostoliiton asettaman [[nukkevaltio|nukke-nukkehallituksen]] eli, [[Terijoen hallitus|Terijoen hallituksen]] julistuksessahan mainittiin "Karjalan”Karjalan kansan jälleen yhdistäminen Suomen kansan kanssa"kanssa”<ref>[http://fi.wikisource.org/wiki/Terijoen_hallituksen_julistus Terijoen hallituksen julistus Wikiteksteissä]</ref> ja hallituksen johtajana ollut [[Otto Wille Kuusinen]] laitettiin uuden neuvostotasavallan päämieheksi ikään kuin jatkumona. Neuvostotasavalta myös mahdollisti sopivan tavan liittää koko Suomi Neuvostoliittoon.<ref name="helin">{{Kirjaviite | Tekijä =Ronald Arthur Helin | Nimeke =Economic-geographic Reorientation in Western Finnish Karelia: A Result of the Finno-Soviet Boundary Demarcations of 1940 and 1944 | Vuosi = 1961 | Sivu =101 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =National Academy of Sciences, National Research Council || www =http://books.google.com.au/books?id=gy4rAAAAYAAJ |}}</ref> Vaikka Karjalais-suomalainen neuvostotasavalta oli virallisesti Neuvostoliiton eikä Venäjän Karjala, se oli todellisuudessa täysin Neuvostoliiton keskus[[hallinto|hallinnon]] ohjauksessa ja pelkästään muodollisesti yhtä [[suvereniteetti|suvereeni]] kuin esimerkiksi Venäjän tai [[Ukrainan neuvostotasavalta]].▼
▲[[Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta|Venäjän neuvostotasavaltaan]] kuuluneeseen Itä-[[Karjala]]an eli [[Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta|Karjalan autonomiseen sosialistiseen neuvostotasavaltaan]] liitettiin pian [[talvisota|talvisodan]] jälkeen vuonna 1940 [[Moskovan rauhansopimus (1940)|Moskovan rauha]]ssa [[Suomi|Suomen]] Neuvostoliitolle [[luovutetut alueet|luovuttamista alueista]] [[luovutettu Karjala|menetetty Karjala]] - [[Koivisto (kauppala)|Koivisto]]-[[Vuoksi]] -linjan eteläpuolista osaa lukuunottamatta - sekä [[Sallan-Kuusamon alue|Kuusamon ja Sallan itäosat]]. Samalla Karjalan autonominen neuvostotasavalta muutettiin Karjalais-suomalaiseksi sosialistiseksi neuvostotasavallaksi.<ref>[http://heninen.net/karjalantasavalta/31031940_f.htm Laki Karjalan autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan muuttamisesta liittovaltion Karjalais-suomalaiseksi sosialistiseksi neuvostotasavallaksi] Heninen.net</ref>
 
▲Koska Karjalais-suomalainen neuvostotasavalta ei täyttänyt Neuvostoliiton [[perustuslaki|perustuslain]] vaatimusta asukasluvun (vähintään 1 miljoona) ja [[etninen ryhmä|etnisen]] koostumuksen osalta ("nimikkokansallisuus" enemmistönä), kyseessä olikin Neuvostoliiton kannalta epäonnistuneen talvisodan jälkeen yritys säilyttää kasvonsa. Sodan alussa 1939 Neuvostoliiton asettaman [[nukkevaltio|nukke-]] eli [[Terijoen hallitus|Terijoen hallituksen]] julistuksessahan mainittiin "Karjalan kansan jälleen yhdistäminen Suomen kansan kanssa"<ref>[http://fi.wikisource.org/wiki/Terijoen_hallituksen_julistus Terijoen hallituksen julistus Wikiteksteissä]</ref> ja hallituksen johtajana ollut [[Otto Wille Kuusinen]] laitettiin uuden neuvostotasavallan päämieheksi ikään kuin jatkumona. Neuvostotasavalta myös mahdollisti sopivan tavan liittää koko Suomi Neuvostoliittoon.<ref name="helin">{{Kirjaviite | Tekijä =Ronald Arthur Helin | Nimeke =Economic-geographic Reorientation in Western Finnish Karelia: A Result of the Finno-Soviet Boundary Demarcations of 1940 and 1944 | Vuosi = 1961 | Sivu =101 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =National Academy of Sciences, National Research Council || www =http://books.google.com.au/books?id=gy4rAAAAYAAJ |}}</ref> Vaikka Karjalais-suomalainen neuvostotasavalta oli virallisesti Neuvostoliiton eikä Venäjän Karjala, se oli todellisuudessa täysin Neuvostoliiton keskus[[hallinto|hallinnon]] ohjauksessa ja pelkästään muodollisesti yhtä [[suvereniteetti|suvereeni]] kuin esimerkiksi Venäjän tai [[Ukrainan neuvostotasavalta]].
 
=== Jatkosota ja inkeriläiset ===
{{Pääartikkeli|[[Itä-Karjalan sotilashallinto]]}}
 
[[Jatkosota|Jatkosodan]] aikana 1941-19441941–1944 suurimman osan Itä-Karjalaa ollessa [[Suomen puolustusvoimat|suomalaisjoukkojen]] [[miehitys|miehittämänä]] -&nbsp;– pohjoisessa myös [[natsi-Saksa]]n -&nbsp;– [[Itä-Karjalan sotilashallinto]] jakoi väestön etnisin perustein ja sulki [[venäläiset|venäläis]]asukkaita [[Itä-Karjalan keskitysleirit|keskitysleireille]]. Tämän takia neuvostojohdossa suunniteltiin [[karjalaiset (kansa)|karjalaisten]] ja muiden [[suomalais-ugrilaiset kansat|suomalais-ugrilaisten kansojen]] pakkosiirtoa, mutta sitä ei toteutettu. Vuonna 1943 [[päämaja]]ssa usko Saksan voitosta oli vaihtunut vahvaan epäilykseen Saksan tappiosta, mikä sai Suomen hallinnon lopettamaan kansallisuuteen perustuvan kohtelun Itä-Karjalassa.
 
[[Inkeriläiset|Inkeriläisten]] muutto Itä-Karjalaan sallittiin 1940-luvun lopulla ja näin [[suomen kieli|suomea]] puhuvien lukumäärä kaksinkertaistui aikaisempaan verrattuna eli 30 &nbsp;000:een.
 
=== Alueen ja statuksen muutos ===
Rivi 48 ⟶ 46:
Jatkosodan jälkeen 1944 Itä-Karjalan lounaisosa [[Laatokka|Laatokan]], [[Suomenlahti|Suomenlahden]] ja Suomen [[raja]]n välillä liitettiin osaksi Venäjän neuvostotasavallan [[Leningradin alue]]tta, johon nyt tuli siis kuulumaan koko [[Karjalankannas]] mukaan lukien [[Viipuri]]n ja [[Käkisalmi|Käkisalmen]] kaupungit. Myös luoteisin osa eli [[Alakurtti|Alakurtin]] kylähallinnon alue liitettiin Venäjään, [[Murmanskin alue]]en [[Kantalahden piiri]]in 1955.
 
Neuvostoliiton [[diktaattori]]n [[IosifJosif Stalin]]in vuonna 1953 tapahtuneen kuoleman ja [[Neuvostoliiton kommunistinen puolue|Neuvostoliiton kommunistisen puolueen]] XX edustajakokouksen jälkeen 1956 Karjalais-suomalainen neuvostotasavalta muutettiin jälleen Karjalan autonomiseksi sosialistiseksi neuvostotasavallaksi ja samalla osaksi Venäjää.<ref>[http://heninen.net/karjalantasavalta/16071956_f.htm Neuvostoliiton Korkeimman neuvoston laki Karjalais-suomalaisen sosialistisen neuvostotasavallan muuttamisesta Karjalan autonomiseksi sosialistiseksi neuvostotasavallaksi ja Karjalan ASNT:n liittämisestä VFSNT:aan] Heninen.net</ref> Vaikka virallisesti syynä olivat "Karjalais”Karjalais-suomalaisen sosialistisen neuvostotasavallan työtätekevien toivomukset, väestön kansallinen rakenne, talouden yhtenäisyys, Karjalais-suomalaisen sosialistisen neuvostotasavallan tiiviit taloudelliset ja kulttuurisuhteet Venäjän SFNT:aan"aan”, [[Neuvostoliiton valtionpäämies|Neuvostoliiton valtionpäämiehen]] [[Kliment Vorošilov]]in mukaan statuksen alentaminen tehtiin Suomen ylimmän valtiojohdon toivomuksesta ja valtioiden ystävällisten suhteiden kehittämiseksi. Muutos oli osa maiden yleisten suhteiden parantumista 1950-luvun puolivälin "suojasään"”suojasään” ja destalinisoinnin aikana. Suomessa Karjalais-suomalaiseen neuvostotasavaltaan oli koko ajan suhtauduttu epäluulolla.
 
== Hallinto ==
 
Itä-Karjalassa toimi 1940-19561940–1956 [[Neuvostoliiton kommunistinen puolue|Neuvostoliiton kommunistisen puolueen]] alaosastona Karjalais-suomalaisen sosialistisen neuvostotasavallan kommunistinen puolue, vuoteen 1952 Karjalais-suomalaisen sosialistisen neuvostotasavallan kommunistinen puolue ([[bolsevikitbolševikit]]). Sen [[keskuskomitea]]n toisena [[sihteeri]]nä 1947-19511947–1951 toimi myöhempi [[Neuvostoliiton johtaja]] [[Juri Andropov]], joka oli ollut myös Itä-Karjalan [[Komsomol]]in, virallisesti Karjalais-suomalaisen SNT:n Leninin kommunistisen nuorisoliiton keskuskomitean ensimmäisenä sihteerinä 1940-19441940–1944.
 
'''Karjalais-suomalaisen sosialistisen neuvostotasavallan kommunistisen puolueen keskuskomitean ensimmäinen sihteeri''' (puoluejohtaja)
 
[[Gennadi Kuprijanov]] (1940-19501940–1950)<br>
[[Aleksandr Kondakov]] (1950)<br>
[[Aleksandr Jegorov]] (1950-19551950–1955)<br>
[[Leonid Lubennikov]] (1955-19561955–1956)
 
'''Ministerineuvoston puheenjohtaja''' (pääministeri) <small>(v:eenvuoteen 1946 kansankomissaarien neuvosto)</small>
 
[[Paavo Prokkonen]] (1940-19471940–1947, 1950-19561950–1956)<br>
[[Voldemar Virolainen]] (1947-19501947–1950)
 
'''Korkeimman neuvoston puhemiehistön puheenjohtaja''' (neuvostotasavallan päämies)
 
[[Mark Gorbatšov]] (1940)<br>
[[Otto Wille Kuusinen]] (1940-19561940–1956)
 
== Lähteet ==
Rivi 76 ⟶ 74:
 
{{Neuvostotasavallat}}
 
 
[[Luokka:Neuvostotasavallat]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Karjalais-suomalainen_sosialistinen_neuvostotasavalta”