Ero sivun ”Kazanin federaatioyliopisto” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p l
p järj.,f
Rivi 1:
[[Kuva:Kazan State University from the 2 Korpus.jpg|thumb|250px|Kazanin yliopiston päärakennus]]
'''Kazanin (Volgan alueen) federaatioyliopisto''' ({{k-ru| Казанский (Приволжский) федеральный университет, КФУ|Kazanski (PrivolžkiPrivolžski) federalnyi universitet, KFU}}) on [[Tatarstan]]in pääkaupungissa [[Kazan]]issa, [[Volga]]n mutkassa sijaitseva suuri yliopisto. Vuonna 2010 perustettu yliopisto jatkaa maineikkaan '''Kazanin valtionyliopiston''' (''Kazanski gosudarstvennyi universitet'', ''KGU'') perinnettä. Kazanin yliopisto on Venäjän toiseksi vanhin yliopisto.
 
Kazanin federaatioyliopistossa on 17 [[tiedekunta]]a ja 105 ainelaitosta. Päätoimisia opiskelijoita on noin 14 000 ja opettajakuntaa 1150. Yliopiston rehtori on Mjakzjum Salahov (Mäğzüm Säläxev).
Rivi 6:
2000-luvun alussa Venäjällä perustetuista federaatioyliopistoista on tarkoitus kehittää valtakunnan huippuyliopistoja, joissa opetus ja tutkimus yhdistyvät yritysyhteistyön kanssa.
== Historia ==
Kazanin keisarillinen yliopisto perustettiinon vuonnaVenäjän 1804toiseksi Aleksanterivanhin I:n määräyksestäyliopisto. SenSe varhaisiaperustettiin rehtoreitavuonna 1804 (1827-1846)''Kazanin keisarillisena oliyliopistona'' [[epäeuklidinenAleksanteri geometriaI (Venäjä)|epäeuklidisenAleksanteri geometrianI]]:n kehittäjänä tunnettu matemaatikko [[Nikolai Lobatševski]]määräyksestä. Yliopiston maineikkain opiskelija lienee ollut [[Vladimir Lenin|Vladimir Ujanov (Lenin)]]. Myös [[Leo Tolstoi]] opiskeli täällä.
 
Kazanin yliopistoa on pidetty [[orgaaninen kemia|orgaanisen kemian]] syntypaikkana [[Aleksandr Butlerov]]in, [[Vladimir Markovnikov]]in ja [[Aleksandr Arbuzov]]in ansiosta, ja [[EPR|paramagneettisen elektroniresonanssin]] syntypaikkana [[Jevgeni Zavoiski]]n takia.
 
Vuonna 1918 yliopiston nimeksi tuli Kazanin valtionyliopisto ja Leninin kuoltua (1924) se nimettiin "V. I. Uljanov-Leninin Kazanin valtionyliopistoksi" (КГУ имени В. И. Ульянова-Ленина) vuonna 1925. Tämä nimi yliopistolla oli Neuvostoliiton hajoamisen jälkeenkin vuoteen 2010.
 
Yliopiston varhaisia rehtoreita (1827-1846) oli [[epäeuklidinen geometria|epäeuklidisen geometrian]] kehittäjänä tunnettu matemaatikko [[Nikolai Lobatševski]]. Kazanin yliopistoa on pidetty [[orgaaninen kemia|orgaanisen kemian]] syntypaikkana [[Aleksandr Butlerov]]in, [[Vladimir Markovnikov]]in ja [[Aleksandr Arbuzov]]in ansiosta, ja [[EPR|paramagneettisen elektroniresonanssin]] syntypaikkana [[Jevgeni Zavoiski]]n takia.
 
==Aiheesta muualla==