Ero sivun ”Rocky Marciano” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p r2.4.3) (Botti lisäsi: lv:Rokijs Marčiāno |
|||
Rivi 48:
Louisin jälkeen Marciano ehti voittaa neljä ottelua vuonna 1952 ennen pääsemistään maailmanmestaruusotteluun kokenutta Jersey Joe Walcottia vastaan.<ref name="Boxrec"/> Ottelu käytiin [[Philadelphia]]ssa 23. syyskuuta 1953. Marciano kävi kanveesissa ottelun alussa ja kun ottelu oli edennyt muutamia eriä, alkoivat hänen silmäkulmansa vuotaa verta. Ennen seitsemännen erän alkua Marciano valitti silmiensä olevan tulessa, ja väitti saaneensa niihin jotakin ärsyttävää ainetta. Walcott johti ottelua pistein, ennen kuin 13. erässä Marcianon lyömä isku tyrmäsi hänet.<ref name="Boxrec"/><ref name="Lounasheimo302">Lounasheimo, s. 302.</ref> Uusintaottelu Marcianon ja Walcottin välillä käytiin 15. toukokuuta 1953, jolloin Marciano voitti hänet jo ensimmäisessä erässä tyrmäyksellä. Kohtaamisistaan Walcottin kanssa hän tienasi yhteensä 260 000 dollaria.<ref name="Lounasheimo302"/>
Marciano puolusti mestaruuttaan toisen kerran [[Roland LaStarza]]a vastaan, jonka hän oli aiemmin vuonna 1950 voittanut niukasti pistein. Hallitseva mestari lähti 24. syyskuuta 1953 New Yorkin [[Yankee Stadium]]illa käytyyn otteluun ennakkosuosikkina kertoimin 4 - 1. LaStarza johti ottelua ensimmäisten kuuden erän ajan, jonka jälkeen Marciano pääsi kamppailuun mukaan. Ottelu päättyi Marcianon voittoon teknisellä tyrmäyksellä, kun kehätuomari keskeytti ottelun 11. erässä. Jotkut arvostelijat kutsuivat kamppailua "hidastetuksi murhaksi", ja se päätti LaStarzan ammattilaisuran.<ref>Lounasheimo, s. 302 – 303.</ref> Kamppailu valittiin ''[[Ring Magazine]]n'' [[Ring Magazinen valitsema vuoden nyrkkeilyottelu|Vuoden nyrkkeilyotteluksi]].<ref name="Boxrec"/> 17. kesäkuuta 1954 Marciano puolusti mestaruuttaan kolmatta kertaa haastajanaan entinen maailmanmestari [[Ezzard Charles]]. Hän oli ainoa Marcianon haastajista, joka kesti täyden ottelun ja hävisi pistein 15-eräisen ottelun jälkeen.<ref>Lounasheimo, s. 303.</ref> Uusintaottelu käytiin 17. syyskuuta 1954 samassa paikassa, jolloin Marcianon nenä aukesi ja alkoi vuotamaan verta niin, että jopa ottelun keskeyttäminen olisi ollut mahdollista. Maailmanmestari kaatoi Charlesin ottelun aikana kahdesti kanveesiin ennen tyrmäystä kahdeksannessa erässä. Tämäkin kamppailu valittiin ''Ring Magazinen'' Vuoden nyrkkeilyotteluksi.<ref name="Boxrec"/> Seuraavan
27. huhtikuuta 1956 Marciano ilmoitti yllättäen lopettavansa uransa voittamattomana maailmanmestarina.<ref name="Lounasheimo305"/> Kaikkiaan Marciano otteli ammattilaisena 49 ottelua, joista voitti kaikki. Voitoista 43 tuli tyrmäyksellä.<ref name="Boxrec"/> Hän tienasi uransa aikana 1 460 488 dollaria.<ref name="Lounasheimo305"/>
| |||