Ero sivun ”Maaottelumarssi 1941” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p typo
–w, f
Rivi 1:
[[Kuva:Maaottelumarssi 1941 marssikortti.jpg|thumb|180px|Maaottelumarssin marssikortit miehille ja naisille.]]
'''Maaottelumarssi 1941''' käytiin [[Suomi|Suomen]] ja [[Ruotsi]]n välillä [[4. toukokuuta|4.]] – [[25–25. toukokuuta]] [[1941]]. Maaottelumarssin säännöt olivat selkeät. Voittaja olisi maa, jossa kirjattaisiin enemmän suorituksia. Suoritukset painotettaisiin maiden väkilukujen suhteessa siten, että yhden suomalaisen suoritus vastasi kahden ruotsalaisen suoritusta. Marssijoiksi kelpuutettiin kaikki vuonna [[1931]]193 ja sitä ennen syntyneet kansalaiset. Naisten ja [[1928]]–[[1931]]1928–1931 syntyneitten lasten piti kävellä 10 km alle 1 tunnin ja 40 minuutin ja miesten 15 km alle 2kahden tunnin 20 minuutin ajan. Juosta ei saanut ja sama henkilö sai marssia vain kerran.
[[Kuva:Maaottelumarssi 1941 marssimerkki.jpg|thumb|180px|Tapio Wirkkalan suunnittelema pronssinen marssimerkki.]]
 
'''Maaottelumarssi 1941''' käytiin [[Suomi|Suomen]] ja [[Ruotsi]]n välillä [[4. toukokuuta|4.]] – [[25. toukokuuta]] [[1941]]. Maaottelumarssin säännöt olivat selkeät. Voittaja olisi maa, jossa kirjattaisiin enemmän suorituksia. Suoritukset painotettaisiin maiden väkilukujen suhteessa siten, että yhden suomalaisen suoritus vastasi kahden ruotsalaisen suoritusta. Marssijoiksi kelpuutettiin kaikki vuonna [[1931]] ja sitä ennen syntyneet kansalaiset. Naisten ja [[1928]]–[[1931]] syntyneitten lasten piti kävellä 10 km alle 1 tunnin ja 40 minuutin ja miesten 15 km alle 2 tunnin 20 minuutin ajan. Juosta ei saanut ja sama henkilö sai marssia vain kerran.
 
Maaottelumarssin järjestelyihin osallistui järjestöjä hyvin laajasti. Mukana olivat muun muassa [[Suomen Urheiluliitto]], [[Työväen urheiluliitto|Suomen Työväen Urheiluliitto]], [[Suomen Latu]], [[Suomen puolustusvoimat|Puolustusvoimat]], [[suojeluskunta]]järjestö ja [[Lotta Svärd]] -järjestö. Järjestelytoimikunnan puheenjohtajana toimi [[Urho Kekkonen]], silloinen Suomen Urheiluliiton puheenjohtaja.
Rivi 8 ⟶ 6:
Marssi koettiin ainakin Suomessa kansalaisvelvollisuudeksi. Sen nimekkäitä suorittajia olivat muun muassa [[Tahko Pihkala]], [[Tauno Palo]], [[A. I. Virtanen]] ja [[Paavo Nurmi]]. Myös presidentti [[Risto Ryti]] marssi tummassa puvussaan. [[Dallapé]]-orkesteri marssi viihdesäveliä soittaen. Naisia marssijoista oli yli puolet ja [[Inari]]n kunnassa marssi peräti 65 % asukkaista. Mukana oli myös hirtehishuumoria: sen mukaan marssin avulla harjoiteltiin marssia [[Siperia]]an kun se aika tulee.
 
Marssiin osallistuva sai muistoksi suorituksestaan marssikortin, johon merkittiin henkilötietojen lisäksi suorituspäivä ja tulos. Osanottajan täyttämistä kahdesta kortista toinen jäi toimitsijoille. Korttiin merkittiin myös marssimerkin lunastaminen. Merkki oli pronssinen [[rintamerkki]]. Se maksoi viisi markkaa ja sen oli suunnitellut [[Tapio Wirkkala]]. Rintamerkki oli (hänen ensimmäisiä töitään).
 
Kilpailun tulosten laskenta kesti lähes kuukauden. Tulos julkistettiin [[20. kesäkuuta]]. Suomessa suorituksia kirjattiin 1 507 111 ja Ruotsissa 943 952, joten Suomi voitti tuon kamppailun ylivoimaisesti ilman väestöpainotuksiakin. Suomi sai Ruotsin kuninkaan [[Kustaa V]]:n lahjoittaman voittopalkinnon.
 
==Aiheesta muualla==