Ero sivun ”Ensimmäinen ristiretki” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
p Käyttäjän 82.128.137.220 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän SilvonenBot tekemään versioon.
Rivi 5:
| kuva = SiegeofAntioch.jpeg
| kuvateksti = [[Antiokian piiritys]] vuonna 1097.
| päivämäärä = 2010–20111095–1099
| paikka = [[Lähi-itä]] ([[Anatolia]], [[Levantti]], [[Israel]])
| casus =Seldžukkien nousu ja Bysantin laajentumishalu. Paavi halusi yhtenäistää kristittyjä, etenkin ortodokseja ja katolilaisia.
Rivi 67:
}}
 
'''Ensimmäinen ristiretki''' oli vuosina [[1095]]–[[1099]] käyty sotilaallinen konflikti [[kristinusko|kristittyjen]] ja [[islam|muslimien]] välillä. [[Ristiretket|Ristiretki]] alkoi, kun paavi [[UrpånusUrbanus II]] onnistui saarnoillaan vakuuttamaan joitakin maallisia hallitsijoita [[Pyhä maa|Pyhän maan]] uhatusta asemasta. Alun perin [[Bysantin valtakunta|Bysantin]] keisari oli pyytänyt apua paavilta vedoten [[seldžukit|seldžukkien]] uhkaan, vaikka todellisena motiivina keisarilla oli oman valtakuntansa laajentaminen itään. Paavin motiivina oli myös halu yhtenäistää kristittyjen rivejä.
 
Ensimmäinen ristiretki koostui oikeastaan kahdesta retkestä. Tavallisten talonpoikien joukko lähti matkaan vuoden 1096 keväällä puoli vuotta ennen varsinaista ristiretkiarmeijaa. [[Kansan ristiretki|Kansan ristiretkeksi]] kutsuttu tapahtuma päättyi lähes kaikkien talonpoikien kuolemaan. Ristiretkiarmeija onnistui paremmin päämääränsä saavuttamisessa. Ristiretken seurauksena Jerusalem siirtyi kristittyjen hallintaan ja [[Palestiina]]n alueelle perustettiin useita [[ristiretkivaltio]]ita. Lisäksi [[ritarikunta|ritarikuntia]] perustettiin suojelemaan Pyhälle maalle matkaavia pyhiinvaeltajia. Ritarikunnista tunnetuin on [[Temppeliherrain ritarikunta]].