Ero sivun ”Peräseinäjoki” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 45:
Kaupankäynti vapautui 1859 maaseudulla ja Peräseinäjoen ensimmäistä kauppaa piti Oskar Engelbrekt Leidenius Luomankylän Kärjessä vuodesta 1865 vuoteen 1879, jonka jälkeen Leidenius jätti liikkeensä kaupanhoitajille 11 vuodeksi. 1870-luvulla kauppaa pitivät Peräseinäjoella myös kauppias Kullberg ja Juho Fredrik Finmon. Leideniuksen tavoin toinen pitkäaikainen kauppias oli Mikko Katila joka siirsi liikkeensä Kihniänkylään pitäen liikettä seitsemäntoista vuoden ajan.<ref>Peräseinäjoen historia s. 101</ref>
1800-luvulla liikenneyhteydet olivat pitkälti heikkoja. Rahojen puutteen takia kesken olevat tiehankkeet viivästyivät, kuten esimerkiksi maantie Alavudelta Peräseinäjoelle kesti vuodesta 1819 vuoteen 1835. Teitä tehtiin myös muihin ilmansuuntiin, 1800-luvun viimeisimpänä 48 kilometrin tie Kauhajoelle.<ref>Peräseinäjoen historia s. 104</ref> Teiden kunnossapito oli vuoteen 1878 paikallisilla kunnossapitoryhmillä, jonka jälkeen kunnossapito meni seinäjokisille.<ref>Peräseinäjoen historia s. 106</ref> Peräseinäjoella koottiin varoja uutta kirkkoa varten vajaa vuosikymmen
Koulutus alkoi Peräseinäjoella lukutaidon huolehtimisella, ja sitä toteutettiin kinkereillä kirkon toimesta. Koulumestari Johan Sandel aloitti lastenopetuksen marraskuussa 1854 Viitalan-, Luoman- ja Peräseinäjoenkylässä, ja se toimi syksyyn 1867.<ref>Peräseinäjoen historia s. 130</ref> Koulutupa tehtiin juhannukseksi 1869, mutta kiertokoulun opettajia saatin vasta lain määräyksellä.<ref>Peräseinäjoen historia s. 131</ref> Kiertokoulu toimi Peräseinäjoella vuoteen 1890 kunnes kansakouluaate teki tuloaan. Varsinainen yläkansakoulu aloitettiin 1892. Oppilasmäärä ensimmäisinä vuosina vaihteli 62 ja 71 välillä.<ref>Peräseinäjoen historia s. 133</ref> Kirjastopalvelut tulivat Peräseinäjoelle 1883, ja se oli paikallisten keskuudessa kovassa käytössä.<ref>Peräseinäjoen historia s. 134</ref>
| |||