Ero sivun ”Hakaniemi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Työväen koti: - mainitaan Hakaniemen mellakka |
→Aatteen hiipuminen: - Hieman vähemmän runolliseksi tämä osio; aatteen palon hiipuminen ei nähdäkseni kuulu tähän laisinkaan; "pitkän sillan ylitys" mainitaan luontevammin artikkelissa Pitkäsilta. |
||
Rivi 41:
Pitkästäsillasta tuli pian symboli keskustan [[porvaristo]]n ja pohjoisen [[Työväki|työväen]] luokkaerosta. Ammattiliittojen kotina toiminut Hakaniemi värjäytyi punaiseksi ja [[Hakaniemen tori]]lla järjestettiin monta mielenosoitusta. Vuonna 1906 [[Viaporin kapina]]n aiakna siellä tapahtui niin sanottu [[Hakaniemen mellakka]], jota on pidetty Suomen ensimmäisenä punaisten ja valkoisten kaartien yhteenottona. Punaisten vallankumousta suunniteltiin myöhemmin Säästöpankinrannassa olleessa "Graniittilinnassa", eli [[Helsingin työväentalo]]ssa [[Otto Wille Kuusinen|Otto Wille Kuusisen]] ja [[V. I. Lenin]]in johdolla.{{lähde}} [[Suomen sisällissota|Suomen sisällissodan]] alkamishetkenä pidetään sitä, kun illalla 26. tammikuuta 1918 työväentalon torniin nostettiin punainen lyhty vallankumouksen merkiksi.
===
Sotien jälkeen
Asukaskadon pysäyttämiseksi Hakaniemen viereen rakennettiin [[Merihaka]], [[Itä-Pasila]]n
ja [[1980]]-luvun taitteessa asukkaita koko [[Kallio (Helsinki)|Kallio]]ssa oli enää 20 000. [[Helsingin metro]]n saapuminen vuonna [[1982]] ei myöskään sanottavammin auttanut.{{lähde}}
==Lähteet==
| |||