Ero sivun ”Saksalaiset” versioiden välillä

1 439 merkkiä poistettu ,  9 vuotta sitten
p
Käyttäjän 193.199.66.122 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Luckas-bot tekemään versioon.
(→‎Saksalaisten historia: baltiansaksalaiset, volgansaksalaiset)
p (Käyttäjän 193.199.66.122 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Luckas-bot tekemään versioon.)
Kun saksalainen nationalismi voimistui 1800-luvulla, esiintyi ristiriitaisia näkemyksiä siitä, mitä ihmisryhmiä saksalaiset-käsitteen alle voitaisiin sulkea. Jotkut esimerkiksi lukivat saksalaisten joukkoon [[alankomaalaiset]], koska näiden puhuma kieli oli lähellä saksaa.
 
KeisarilliseksiVuonna kutsutun1871 perustettu [[Saksan keisarikunta]] miellettiin saksalaiseksi kansallisvaltioksi. Keisarillisen Saksan ja sitä seuranneiden saksalaisten kansallisvaltioiden ulkopuolelle on kuitenkin jäänyt merkittäviä saksankielisiä tai saksalaistaustaisia ihmisryhmiä. Näistä osa pitää tai on pitänyt itseään saksalaisina. Euroopan alueella tällaisista ryhmistä suurin ovat [[itävalta]]laiset. Itävaltalaisen identiteetin suhde saksalaisiin kansallisvaltioihin on vaihdellut. Ennen [[toinen maailmansota|toista maailmansotaa]] suurin osa itävaltalaisista katsoi olevansa saksalaisia, mutta Itävallan valtion perustamisen yhteydessä sitä kiellettiin liittymästä Saksaan. Osa itävaltalaisista omaksui suursaksalaisen ajattelun sijaan pienitävaltalaisen ajattelun ja halusi pitää eteläisen Itävallan itsenäisenä Saksan lähinnä preussilaisvaikutteisesta politiikasta. [[Kansallissosialistinen Saksa|Kansallissosialistisen Saksan]] Itävallan-liittämisen, [[Anschluss]]in, ja hävityn [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]]sodan jälkeen tilanne kuitenkin muuttui, ja itävaltalaiset alkoivat kokea enemmissä määrin olevansa oma erillinen kansallisuutensa.
Vuonna 1871 perustettu '''[[Saksan valtakunta]]''' ({{k-de|Deutsches Reich}} miellettiin saksalaiseksi kansallisvaltioksi, jota on kutsuttu myös Saksan keisarikunnaksi, vaikka sen valtionpäämiehenä ei toiminut virallisesti Saksan keisari, vaan [[Preussin kuningaskunta|Preussin kuningaskunnan]] [[Preussin kuningas|kuningas]], joka oli ''merkittävin liittoruhtinas''.
 
Keisarilliseksi kutsutun Saksan ja sitä seuranneiden saksalaisten kansallisvaltioiden ulkopuolelle on kuitenkin jäänyt merkittäviä saksankielisiä tai saksalaistaustaisia ihmisryhmiä. Näistä osa pitää tai on pitänyt itseään saksalaisina. Euroopan alueella tällaisista ryhmistä suurin ovat [[itävalta]]laiset. Itävaltalaisen identiteetin suhde saksalaisiin kansallisvaltioihin on vaihdellut. Ennen [[toinen maailmansota|toista maailmansotaa]] osa itävaltalaisista katsoi olevansa saksalaisia, mutta Itävallan valtion perustamisen yhteydessä sitä kiellettiin liittymästä Saksaan. Osa itävaltalaisista omaksui suursaksalaisen ajattelun sijaan pienitävaltalaisen ajattelun ja halusi pitää eteläisen Itävallan itsenäisenä Saksan lähinnä preussilaisvaikutteisesta politiikasta. [[Kansallissosialistinen Saksa|Kansallissosialistisen Saksan]] Itävallan-liittämisen, [[Anschluss]]in, ja hävityn [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] jälkeen tilanne kuitenkin muuttui, ja itävaltalaiset alkoivat kokea enemmissä määrin olevansa oma erillinen kansallisuutensa.
 
[[Sveitsi]]n saksalaiset ja saksaa puhuvat ihmiset kokevat muodostavansa oman, saksankielisen ominaiskulttuurinsa. [[Alsace]]n ja [[Lorraine]]n (saks. ''Elsass'' ja ''Lothringen'') saksankielisen väestön edustajat ovat identiteetiltään olleet usein pikemminkin ranskalaisia kuin saksalaisia.
 
Edellä mainittujen ohella monissa muissakin valtioissa on asunut ja asuu ihmisiä, joiden juuret ovat saksankielisten ihmisten historiallisissa muuttoliikkeissä, ja joiden keskuudessa saksan kieli on saattanut säilyä näihin päiviin saakka. Esimerkiksi Baltiaan ja moniin Itä-Euroopan maihin syntyi saksalaista asutusta jo keskiajalla.
 
Yksi merkittävä saksalaisryhmä ovat olleet [[Katariina II]] Suuren [[Venäjän keisarikunta]]an houkuttelemat saksalaiset, jotka asettuivat [[Volga]]n varrelle ja joita on kutsuttu [[volgansaksalaiset|volgansaksalaisiksi]]. He ovat Neuvostoliiton purkauduttua voineet muuttaa [[Saksan liittotasavalta]]an [[paluumuuttaja|paluumuuttajina]] saksalaisen kulttuurinsa perusteella.
 
Latviassa ja Virossa poliittisena kysymyksenä [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] aikana olivat [[baltiansaksalaiset]], jotka muodostivat kartano-omistuksillaan, jotka menivät [[Latvian maauudistus|Latvian]] ja [[Viron maauudistus|Viron maauudistuksissa]] maiden ensimmäisten itsenäisyyksien alkuaikoina. [[1918]]-[[1919]] yrittivät baltiansaksaliset muodostaa [[Baltian herttuakunta|Baltian herttuakunnan]], joka olisi taannut saksalaisväestön [[hegemonia]]n Saksan tuella.
 
== Saksalaisten diaspora ==
120 110

muokkausta