Ero sivun ”Ralf Gothóni” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 6:
 
==Elämä ja ura==
Ralf Gothóni kertoo kuulleensa musiikkia jo kohdussa, kun hänen äitinsä kävi konserteissa läpi odotusajan: tämän ajatuksena oli tuoda musiikki lapsen elämään alusta asti. Ensimmäiseen soittimeensa, viuluun, Ralf tarttui kolmevuotiaana. Oppimaan kärsimätön poika kuitenkin rikkoi jousisoittimen ja seuraavaksi instrumentiksi tuli piano. Merkittäväksi varhaiseksi musiikkikokemuksekseen hän nimeää [[Rauman kaupunginorkesteri]]n esittämän [[Beethoven]]in [[Egmont]]in alkusoiton, jonka jälkeen hän tajusi että "minun oli lähdettävä musiikin tielle!". Gothónin isä toimi orkesterissa konserttimestarina.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Jaana Rinne | Otsikko=Ralf Gothóni, 65 | Julkaisu=Anna | Vuosi=2011 | Numero=28 | Sivut=28}}</ref>
 
Ralf Gothónilla on monipuolinen ja maailmanlaajuinen ura soolopianistina, kamarimuusikkona ja kapellimestarina. Hän on tunnettu poikkeuksellisesta tavastaan tehdä musiikkia, persoonallisena esittäjänä, ei ainoastaan pianistina, vaan kokonaisvaltaista muusikkoutta korostavana, syvällisesti ajattelevana muusikkona. Gothóni aloitti musiikkiopintonsa viululla kolmen vuoden vanhana ja piano-opintonsa viiden ikäisenä. Hän debytoi 15-vuotiaana orkesterisolistina ja vuonna 1967 hän esiintyi Jyväskylän kesässä ”Vuoden debytanttina”.
Nuoruutensa Raumaa Ralf Gothóni pitää pienenä ja sisäänpäin kääntyneenä paikkana. Itse hän arvelee olleensa "pimeillä kaduilla kulkeva, pianoa soittava, kumma hiippari, joka aiheutti kummastusta pesäpalloa pelaavassa kaveripiirissä." Kaupungin musiikkielämää näivettivät hänen nähdäkseen tuolloin pikkuriidat. 16-vuotiaana Gothóni muuttikin Helsinkiin ja jatkoi sieltä 19-vuotiaana Saksaan.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Jaana Rinne | Otsikko=Ralf Gothóni, 65 | Julkaisu=Anna | Vuosi=2011 | Numero=28 | Sivut=28}}</ref>
 
Hän on esiintynyt maineikkaimmilla musiikkifestivaaleilla – mm. Salzburg, Berlin, Praha, Aldeburgh, Edinburgh, Roque de Antheron, Ravinia, Tanglewood – sekä useiden merkittävimpien orkestereiden – kuten Chigagon, Detroitin ja Toronton sinfoniaorkestereiden, Berliinin ja Varsovan Filharmonikkojen, Baijerin Radio-orkesterin, Japanin Filharmonikojen ja Englannin Kamariorkesterin solistina. Hän esiintyy vuosittain lukuisissa konserteissa sekä solistina että kapellimestarina johtaen pianosta käsin. Gothóni on kantaesittänyt toista tusinaa konserttoa; vuonna 2004 hän soitti ja johti John Tavenerin ”Pratirupa” pianokonserton kantaesityksen Lontoossa säveltäjän 60-vuotis juhlakonsertissa. 2005–06 hän kantaesitti Aulis Sallisen ja Curtis Curtis-Smithin kaksoiskonsertot viulistivaimonsa Elina Vähälän kanssa. Gothónia kuullaan myös säännöllisesti merkittävimpien kamarimusiikkifestivaalien vierailevana taiteilijana.
Hän opiskeli [[Sibelius-Akatemia]]ssa vuosina [[1962]]–[[1965]] ja myöhemmin [[Saksa]]ssa ja [[Sveitsi]]ssä.
 
Gothóni on tehnyt lähes 100 albumia useille levymerkeille, joukossa BIS, CPO, Decca, DGG, EMI, Finlandia ja Ondine, jonka kanssa hän 90-luvulla teki yli 20 CD:tä keskeisenä säveltäjänä Schubert. Konserttolevytyksistä yksi on ylistetty äänitys Benjamin Brittenin pianokonsertosta Hälsingborgin sinfoniaorkesterin ja Okko Kamun kanssa, mukana säveltäjän alkuperäinen kolmas osa. Ondinelle hän myöskin nauhoitti tunnin mittaisen Villa-Lobosin pianokonserton (Choros XI) Sakari Oramon johtaman Radion sinfoniaorkesterin kanssa sekä Einojuhani Rautavaaran kaksi pianokonserttoa Leipzigin Radio-orkesterin (Max Pommer) ja Baijerin Radio-orkesterin (Jukka-Pekka Saraste) kanssa. Viimeaikaisista levytyksistä on mainittava Aulis Sallisen ja Alfred Schnittken musiikkia sisältävät CD:t.
Gothóni on Jyväskylän Kesän "vuoden 1967 debytantti" -konserttinsa jälkeen esiintynyt laajalti.
 
==Tehtäviä, hankkeita ja luottamustoimia==