Ero sivun ”Fennomania” versioiden välillä

Kysymys suomenkielisistä oppilaitoksista synnytti varsinkin 1870-luvulla kiivaita taisteluita [[Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät|valtiopäivillä]], joilla Yrjö-Koskisen ja [[Agathon Meurman|A. Meurman]]in johtamat suomenmieliset olivat enemmistönä pappis- ja talonpoikaissäädyissä, kun taas aateli- ja porvarissääty olivat ruotsinmielisten vallassa. Suomenkielisiä [[lyseo]]ita oli valtion toimesta perustettu Jyväskylään, [[Kuopio]]on, [[Joensuu]]hun ja [[Hämeenlinna]]an. Mutta suomenmieliset vaativat useampia suomenkielisiä oppikouluja ja ennen kaikkea suomenkielisillä paikkakunnilla olevien ruotsinkielisten lyseoiden muuttamista suomenkielisiksi. Kun hallitus aluksi oli näille vaatimuksille kylmäkiskoinen, ryhdyttiin perustamaan yksityisiä suomenkielisiä kouluja, jotka valtio sittemmin Yrjö-Koskisen vuonna [[1882]] tultua Senaattiin otti haltuunsa.