Ero sivun ”Kovalenttinen sidos” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
p Käyttäjän Junttu 55² (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän RibotBOT tekemään versioon.
Rivi 2:
 
'''Kovalenttinen sidos''' on [[kemiallinen sidos]], jossa [[atomi]]t jakavat [[elektroni|elektroneja]] keskenään tasaisesti. Atomien välille syntyvä molemminpuolinen [[sähkömagneettinen vetovoima]] pitää [[molekyyli]]n koossa. Kovalenttinen sidos ei ole täysin kovalenttinen silloin kun sidosta muodostavien atomien välillä on [[elektronegatiivisuus]]ero. Sidos on silloin kovalenttisen ja ionisidoksen välimuoto: [[polaarinen]] kemiallinen sidos, jossa elektronit ovat jakautuneet epätasaisesti atomien välillä ja syntyvä sidos on usein heikompi kuin täysin kovalenttinen sidos.{{Lähde||15. syyskuuta 2008}}
 
Pienin ja eniten sidoksia muodostava alkuaine on hiili, jossa on vähän protoneita ja se muodostaa niitä 4 kappaletta. Tämän vuoksi sillä on laaja jakauma ryhmiä. Ionisidoksia merkitään usein haaleammin, kuin kovalenttistä, koska kovalenttiset ovat orgaanisten yhdisteiden päämuotoutuma, jonka avulla ne ovat aktiivisia.
 
Usein kovalenttinen sidos yhdistää vain muutamia atomeja yhdeksi molekyyliksi. Näin on laita muun muassa vety-, typpi-, happi- ja vesimolekyyleissä sekä yleensä orgaanisissa yhdisteissä. Mutta on myös aineita, jossa kokonaista [[kide]]ttä pitävät koossa atomien väliset kovalenttiset sidokset. Sellaiset aineet ovat sidoksen voimakkuuden vuoksi yleensä erittäin kovia, ja niiden [[sulamispiste]] on hyvin korkea. Sellaisia ovat esimerkiksi [[pii (alkuaine)|pii]], [[kvartsi]] ja [[timantti]].