Ero sivun ”Esperanto” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
ChuispastonBot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.7.1) (Botti muokkasi: vi:Esperanto
vähän selkeempi alku
Rivi 17:
}}
 
'''Esperanto''' [[keinotekoinen kieli]], joka luotiin 1880-luvulla [[Puola]]ssa kansainväliseksi yleiskieleksi. Vaikka mikään ylikansallinen elin ei ole ottanut esperantoa virallisesti käyttöön, sillä on kasvava puhujayhteisö, joka on käyttänyt kieltä jatkuvasti sen julkaisemisen jälkeen. Esperanto on kaikkien aikojen puhutuin <ref>[http://esperanto.info/eo/bazaj_informoj/la_ideo Esperanto.info]. Esperanto - la plej facila kaj la plej riĉa</ref>
'''Esperanto''' on kaikkien aikojen puhutuin [[keinotekoinen kieli]]<ref>[http://esperanto.info/eo/bazaj_informoj/la_ideo Esperanto.info]. Esperanto - la plej facila kaj la plej riĉa</ref> Esperanton nykyinen nimi syntyi [[salanimi|salanimestä]] Dr. Esperanto (Tri Toivoja), jolla [[juutalaisuus|puolanjuutalainen]] silmälääkäri [[L. L. Zamenhof]] julkaisi kielen vuonna [[1887]] (tästä tarkemmin: [[Unua Libro]]). Zamenhof itse käytti aluksi kielestään vain nimeä ''lingvo internacia'', ’kansainvälinen kieli’. Hänen tarkoituksenaan oli luoda helposti opittava ja neutraali kieli käytettäväksi [[lingua franca]]na erikielisten ihmisten kommunikointiin. Tällaisena yhteiskielenä toimivat toimivat noihin aikoihin Keski-Euroopassa erityisesti ranska ja saksa, Zamenhofin asuinalueilla myös venäjä, kun taas englannin merkitys oli varsin pieni.
 
'''Esperanto''' on kaikkien aikojen puhutuin [[keinotekoinen kieli]]<ref>[http://esperanto.info/eo/bazaj_informoj/la_ideo Esperanto.info]. Esperanto - la plej facila kaj la plej riĉa</ref> Esperanton nykyinen nimi syntyi [[salanimi|salanimestä]] Dr. Esperanto (Tri Toivoja), jolla [[juutalaisuus|puolanjuutalainen]] silmälääkäri [[L. L. Zamenhof]] julkaisi kielen vuonna [[1887]] (tästä tarkemmin: [[Unua Libro]]). Zamenhof itse käytti aluksi kielestään vain nimeä ''lingvo internacia'', ’kansainvälinen kieli’. Hänen tarkoituksenaan oli luoda helposti opittava ja neutraali kieli käytettäväksi [[lingua franca]]na erikielisten ihmisten kommunikointiin. Tällaisena yhteiskielenä toimivat toimivat noihin aikoihin Keski-Euroopassa erityisesti ranska ja saksa, Zamenhofin asuinalueilla myös venäjä, kun taas englannin merkitys oli varsin pieni.
Vaikka mikään ylikansallinen elin ei ole ottanut esperantoa virallisesti käyttöön, sillä on kasvava puhujayhteisö, joka on käyttänyt kieltä jatkuvasti sen julkaisemisen jälkeen. Nykyään esperantoa käytetään mitä moninaisimmissa yhteyksissä: matkustettaessa, kirjeenvaihdossa (kirje- ja [[sähköposti]]), [[pikaviestin|pikaviestimissä]], musiikissa, kirjallisuudessa kirjojen käännös- ja alkukielenä, kulttuurivaihdossa ylipäätään, kokouksien työkielenä, [[siltakieli|siltakielenä]] eri kielten välillä sekä kielineuvonnassa sen kieliopin ehdottoman säännönmukaisuuden ja havainnollisuuden vuoksi. Merkillepantavaa on myös esperantoksi toimitettujen [[blogi]]en ja muiden [[www-sivusto|Internet-sivustojen]] voimakas määrällinen kasvu.
 
Vaikka mikään ylikansallinen elin ei ole ottanut esperantoa virallisesti käyttöön, sillä on kasvava puhujayhteisö, joka on käyttänyt kieltä jatkuvasti sen julkaisemisen jälkeen. Nykyään esperantoa käytetään mitä moninaisimmissa yhteyksissä: matkustettaessa, kirjeenvaihdossa (kirje- ja [[sähköposti]]), [[pikaviestin|pikaviestimissä]], musiikissa, kirjallisuudessa kirjojen käännös- ja alkukielenä, kulttuurivaihdossa ylipäätään, kokouksien työkielenä, [[siltakieli|siltakielenä]] eri kielten välillä sekä kielineuvonnassa sen kieliopin ehdottoman säännönmukaisuuden ja havainnollisuuden vuoksi. Merkillepantavaa on myös esperantoksi toimitettujen [[blogi]]en ja muiden [[www-sivusto|Internet-sivustojen]] voimakas määrällinen kasvu.
 
Esperantolla on noin tuhat äidinkielistä puhujaa. Suomen ensimmäinen esperantoyhdistys perustettiin Jyväskylään vuonna 1904. Suomessa on [[Tilastokeskus|Tilastokeskuksen]] mukaan vuoden 2008 lopussa yksi henkilö, jonka äidinkieleksi on rekisteröity esperanto<ref>[http://www.stat.fi Tilastokeskuksen tilasto: Kieli iän ja sukupuolen mukaan maakunnittain 1990 - 2008]</ref>.