Ero sivun ”Ludwig Mies van der Rohe” versioiden välillä

| kansallisuus = {{[[Saksa}} ]]<br /> [[Yhdysvallat]]

| kuuluisat_työt = [[Barcelona-paviljonki]], <br /> [[Villa Tugendhat]], <br /> [[Crown Hall]], <br /> [[Farnsworth House]], <br /> [[860-880860–880 Lake Shore Drive]], <br /> [[Seagram Building]], <br /> [[Neue Nationalgalerie]]

'''Ludwig Mies van der Rohe''' (syntyjäänalk. '''Maria Ludwig Michael Mies'''; [[27. maaliskuuta]] [[1886]] [[Aachen]], [[Saksan keisarikunta|Saksa]] – [[17. elokuuta]] [[1969]] [[Chicago]]) oli saksalais-yhdysvaltalainen arkkitehti ja muotoilija.

Miesiä pidetään yhtenä [[moderni arkkitehtuuri|modernin arkkitehtuurin]] edelläkävijöistä ja 1900-luvun merkittävimmistä arkkitehdeistäarkkitehdeista. Hänen rakennuksensa olivat usein pelkistettyjä ja muodoltaan yksinkertaisia, mutta myös pienintäkin yksityiskohtaa myöten tarkasti suunniteltuja. Mies ei ollut opiskellut arkkitehtuuria, mutta hän pääsi jo uransa alussa tunnettujen arkkitehtuurien toimistoon uransa alussa. Hän aloitti uransa Euroopassa, ja hänen merkittävimmät rakennuksensa siellä olivat [[Barcelona-paviljonki]] ja [[Villa Tugendhat]]. Mies muutti Yhdysvaltoihin 1930-luvulla Yhdysvaltoihin ja aloitti 1938 [[Chicago]]n [[Illinois Institute of Technology|Armour Instituten]] arkkitehtuurin tiedekunnan johtajana. Yhdysvalloissa hän suunnitteli muun muassa merkittävän [[pilvenpiirtäjä]]n, [[Seagram Building]]in.

Maria Ludwig Michael Mies syntyi saksalaisessa [[Aachen]]in kaupungissa 1886. Hän oli [[hautakivi]]in ja uuninreunuksiin erikoistuneen kivenhakkaaja ja [[marmori]]kauppias Jakob Miesin ja Amalia Rohen viides ja nuorin lapsi. Mies sai nuorena kokemusta nuoruudessaan perheyrityksensäperheyrityksen myyntityöstä ja puunveistosta huonekalusuunnittelijalla puunveistosta. Jossain vaiheessa teini-iässä Mies päätti yrittää uraa arkkitehtinäarkkitehtina. HänenKotikaupungissa kotikaupungissaanAachenissa oli alan oppilaitos, mutta hänen perheelläänperheellä ei ollut varaa laittaa häntä opiskelemaan. Mies työskenteli hetken muutamilla aachenilaisilla arkkitehdeilläarkkitehdeilla, kunnesennen lähtikuin 19-vuotiaana lähti kotikaupungistaan. Hän kierteli hetken [[Italia]]ssa, mutta muutti lopulta [[Berliini]]in.<ref name="biography1">Ludwig Mies van der Rohe, s. 1.</ref>

Mies pääsi Berliinissä töihin arkkitehti [[Bruno Paul]]in toimistoon.<ref name="greatbuildings">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.greatbuildings.com/architects/Ludwig_Mies_van_der_Rohe.html| Nimeke = Ludwig Mies van der Rohe| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Great Buildings Online|Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 29.8.2011| Kieli = {{en}}}}</ref> Miesin ensimmäinen oma projektihanke oli vuonna 1907 rakennettu [[Haus Riehl|Riehlin talo]], [[Potsdam]]iin.<ref name="biography1"/> Vuonna 1908 hän aloitti [[Peter Behrens]]in studiossa, jossa työskenteli neljä vuotta.<ref name="greatbuildings"/> Behrens oli aikansa merkittävimpiä [[Uusklassinen arkkitehtuuri|uusklassisteja]]. Mies sai vaikutteita Behrensin opissa, ja hän oli myös suoraan yhteydessätekemisissä Behrensin suunnitelmiin,suunnitelmien kun hänkanssa valvoivalvoessaan Saksan Pietarin-suurlähetystön rakennustöitä.<ref name="tietz59">Tietz, s. 59.</ref> Lisäksi Mies oli kiinnostunut [[Konstruktivismi (taide)|konstrutivismista]] ja [[De Stijlstijl|Dede Stijlstijl -tyylistä]]. Arkkitehti [[Karl Friedrich Schinkel]]in töistä hän lainasi teräksen ja lasin käytön.<ref name="greatbuildings"/>

[[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] jälkeen Mies laati suunnitelmia, jotka vaikuttivat arkkitehtuurin kehitykseen, vaikka niitä ei lopulta toteutettukaan. Vuonna 1919 hän osallistui suunnitelmallaan kilpailuun [[Friedrichstraßen rautatieasema]]n yhteyteen rakennettavasta toimistorakennuksesta. Mies esitteli ratkaisussaan 20-kerroksisen [[pilvenpiirtäjä]]n, joka oli kokonaan päällystetty lasilla. Vuosina 1920–1921 hän suunnitteli 30-kerroksisen rakennuksen, jossa konseptia läpinäkyvästä pilvenpiirtäjästä oli vieläkehitetty kehitettyedelleen. [[Materiaalitekniikka|Materiaali-]] ja rakennustekniikka eivät vielä kuitenkaantuolloin olleet tarpeeksiriittävän kehittyneitä Miesin suunnitelmien toteuttamiseksi, ja ensimmäinen kokonaan lasilla peitettyverottu toimistorakennus oli vasta [[Gordon Bunshaft]]in suunnitelemaasuunnittelema [[Lever House]], joka rakennettiin 1950–1952.<ref>Moffett & Mazio & Wodehouse, s. 515.</ref>

Vuonna 1925 [[Deutscher Werkbund]] ehdotti järjestettäväksi näyttelyä, jokajossa esittelisiesiteltäisiin tuoreintatuoreimpia arkkitehtuurin, [[sisustussuunnittelu]]n ja rakennustekniikan ideoita. Hankkeen rahoittivat [[Stuttgart]]in kaupunki ja monetuseat materiaalivalmistajat. rahoittivatHankkeen projektin.johtoon tuli Werkbundin varajohtaja Mies laitettiin projektin johtoon, ja hän suunnitteli yleiskaavan ja yhden kerrostalon. Stuttgartin laitamille kohonnutta asuinaluetta kutsuttiin [[Weißenhofsiedlung]]iksi.<ref>Moffett & Mazio & Wodehouse, s. 518.</ref> Alueen rakennuksia oli suunnittelemassa 16 maailman johtavaa arkkitehtia. Miesin lisäksi mukana olivat muun muassa Le Corbusier, Peter Behrens, [[Richard Docker]], [[Hans Poelzig]], [[Hans Scharoun]] ja Walter Gropius.<ref name="architecturesk">{{Verkkoviite | Osoite = http://architect.architecture.sk/ludwig-mies-van-der-rohe-architect/ludwig-mies-van-der-rohe-architect.php| Nimeke = Ludwig Mies van der Rohe : architect biography| Julkaisu = architecture.sk| Viitattu = 29.8.2011| Kieli = {{en}}}}</ref>

Vuonna 1928 Mies palkattiin 1928 suunnittelemaan Saksan paviljonkipaviljonkia [[Barcelonan maailmannäyttely (1929)|Barcelonan maailmannäyttelyyn]]. Hän käytti [[Barcelona-paviljonki|Barcelona-paviljongissa]] avointa pohjakaavaa, ja yksinkertaisia muotoja sekä arvokkaita materiaaleja.<ref name="tietz59"/> Paviljonki toi Miesin ja saksalaisen arkkitehtuurin maailman tietoisuuteen. Rakennus purettiin vainjo kuusipuoli kuukauttavuotta valmistumisensa jälkeen, mutta se uudelleenrakennettiinrakennettiin uudelleen 1986.<ref name="biography2">Ludwig Mies van der Rohe, s. 2.</ref> Samaa tyyliä edusti myös seuraavana vuonna valmistunut [[Brno]]ssa sijaitseva [[Villa Tugendhat]], joka oli Miesin suurin yksityisasunnoksi suunnittelema rakennus. Näihin rakennuksiin Mies muotoili myös huonekaluja, joista [[Barcelona-tuoli|Barcelona-]] ja [[Brno-tuoli]] ovat olleet suosittuja.<ref name="architecturesk"/>

KesäkuussaMies 1930valittiin Mieskesäkuussa korvasi1930 [[Hannes Meyer]]in [[Bauhaus]]-koulun johtajana. BauhausistaBauhaus oli tullut tunnetustitunnetuksi modernista muotoilustaan, mutta sen suojissa oli myös monia vasemmistolaisia taitelijoitataiteilijoita. Mies pyrki muuttamaan koulun epäpoliittiseksi, mutta kansallissosialistinen hallitus veti rahansa pois koululta 1932. Mies avasi koulun tämän jälkeen omilla rahoillaan ja muuttisiirsi sen sijainnin [[Dessau]]sta Berliiniin. Huhtikuussa 1933 natsit sulkivat koulun kuitenkin kokonaan. Samaan aikaan ympäripoistettiin Saksaa modernia taidetta poistettiinnykytaidetta museoista ja gallerioista ympäri Saksaa.<ref name="biography2"/><ref name="tietz59"/>

[[John Holabird]] pyysi maaliskuussa 1936 Miesiä johtamaan [[Chicago]]n [[Illinois Institute of Technology|Armour Instituten]] (nykyään Illinois Institute of Technology, IIT) arkkitehtuurin tiedekuntaa. Vaikka monet muut saksalaistaiteilijat olivat jättäneetlähteneet maanSaksasta, Mies oli vastahakoinen. Hän lähti lopulta Saksasta laillisesti Yhdysvaltoihin suunnittelemaan taloa, joka ei lopulta koskaankuitenkaan valmistunut. Huhtikuussa 1938 Mies hyväksyi Holabirdin kutsun.<ref name="biography2"/> Yhdysvaltain kansalaisuuden hän sai vuonna 1944.<ref name="architecturesk"/> Mies työskenteli IIT:n listoilla Mies olissä 20 vuotta, ja tuona aikana hän sai suunnitella uuden kampuksen ja monia senuseita rakennuksia sekä vaikuttaa arkkitehtuurin opetussuunnitelmaan, jonka kautta hän pystyi vaikuttamaan kokonaiseen arkkitehtisukupolveen. Hän suunnitteli IIT:lle Mies suunnitteli vuonna 1956 arkkitehtuurin tiedekunnan rakennuksen, [[Crown Hall]]in.<ref name="moffett521">Moffett & Mazio & Wodehouse, s. 521.</ref>

VuonnaHän aloitti 1946 alkoi suunnitella professori Edith Farnsworthille lasistalasitalon taloasuunnittelun. Suunnittelu kesti kuusi vuotta, ja tuona aikana [[Philip Johnson]] ehti jo saada valmiiksi [[Glass House]]n. [[Farnsworth House (Plano)|Farnsworth House]] rakennettiin 1950–1952 [[Fox (Illinoisin sivujoki)|Foxjoen]] varrelle [[Illinois]]in [[Plano (Illinois)|Planoon]], [[Illinois]]iin. Talo on Foxjoen tulvien takia nostettu paalujen päälle Foxjoen tulvien takia, ja sen runko on valkoinen ja seinät tehty lasista.<ref>Moffett & Mazio & Wodehouse, s. 522.</ref> Yhdysvalloissa Mies toteutti Yhdysvalloissa haaveensa pilvenpiirtäjästä. Chicagon keskustaan hänHän suunnitteli 1949–1951 kaksiChicagon asuintornitaloakeskustaan osoitteeseen [[860-880 Lake Shore Drive]]. 26-kerroksiset talot olivat Yhdysvaltain ensimmäiset teräksestä ja lasista valmistettuvalmistetet monikerroksinenmonikerroksiset asuinrakennusasuinrakennukset.<ref name="moffett521"/> Miesin lasinenl kaksi asuintorniaasinen [[Seagram Building]], jonka hän suunnitteli Johnsonin kanssa, on ollut esikuvanamonien monillesamantyylisten samantyylisillepilvenpiirtäjien pilvenpiirtäjilleesikuva.<ref name="tietz59"/>

Erityisesti uransa loppuvaiheilla Mies sai moniauseita merkittäviä palkintoja. Vuonna 1959 hän sai [[British Gold Medal]]in, 1960 [[AIA Gold Medal]]in ja 1963 ensimmäisenä arkkitehtina [[Presidential Medal of Freedom]]in. Miesin viimeisiä töitä oli berliiniläinen [[Neue Nationalgalerie]].<ref name="architecturesk"/>

Mies meni naimisiin vuonna huhtikuussa 1913 Ada Bruhnin kanssa. He muuttivat [[Werder (Brandenburg)|Werderiin]], Berliinin ulkopuolelle. Heille syntyi kolme lasta:, Dorotea (1914), Marianne (1915) ja Waltraut (1917). Ludwigin ja Adan liitto oli vaikea, ja he muuttivat erilleen 1921 mutta eivät eronneet virallisesti. Mies vaihtoimuutti samalla nimensä, mutta he eivät eronneet koskaan. Miesin ystävä [[Lilly Reich]] huolehti Adasta ja lapsista, sen jälkeen kun Mies oli muuttanut Yhdysvaltoihin.<ref name="biography1"/>

Miesin perhettä pidettiin [[Natsinatsi-Saksa]]ssa ”vihollissiirtolaisen perheenä”, ja heitä hyljittiinsyrjittiin. Sodan jälkeen Ada ja lapset muuttivat maasta toiseen, kunnes Adan terveys heikkeni. Hän kuoli syöpään vuonna 1951.<ref name="biography2"/> Vaikka Mies ei juuri ollut paljoakaan yhteydessä tyttäriinsä Yhdysvaltoihin muuttonsa jälkeen yhteydessä tyttäriinsä, kaikki kolme tytärtätyttäret muuttivat lopulta myösmyöhemmin Yhdysvaltoihin.<ref name="biography3">Ludwig Mies van der Rohe, s. 3.</ref>

Vuonna 1958 [[niveltulehdus]] pakotti Miesin käyttämään loppuelämänsä [[pyörätuoli]]iaa ja [[kainalosauva|kainalosauvoja]]. Vuodesta 1966 Mies taisteli [[ruokatorven syöpä]]ä vastaan, ja hän kuoli [[keuhkokuume]]eseen 17. elokuuta 1969. Hänen ruumiinsa [[krematorioTuhkaus|krematoitiintuhkattiin]], ja hänet haudattiin Gracelandin hautausmaalle, Chicagoon.<ref name="biography4">Ludwig Mies van der Rohe, s. 4.</ref>

Miesiä pidetään [[Frank Lloyd Wright]]in ja [[Le Corbusier]]in rinnalla 1900-luvun merkittävimpänä arkkitehtinäarkkitehtina. Miesin rakennuksille tyypillistä on muodon yksinkertaisuus, mutta toisaalta yksityiskohtien huolellinen suunnittelu. Mies sanoikin usein: ”Jumala on yksityiskohdissa”.<ref name="nyt">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nytimes.com/learning/general/onthisday/bday/0327.html| Nimeke = Mies van der Rohe Dies at 83; Leader of Modern Architecture| Tekijä = Whitman, Alden| Julkaisu = NYTimes.com| Ajankohta = 19.8.1969| Julkaisija = The New York Times Company| Viitattu = 28.8.2011| Kieli = {{en}}}}</ref>

Miesin Euroopan-uran merkittävimmät rakennukset ovat Barcelona-pavlijonkipaviljonki ja Villa Tugendhat, ja esimerkiksi [[ARTnews]]in kriitikko A. James Speyer on kutsunut niitä ”modernin arkkitehtuurin merkittävimmiksi ja sukupolven kauneimmiksi rakennuksiksi”. Yhdysvalloissa Miesin tärkeimpiin töihin kuuluvat muun muassa Seagram Building ja Illinois Institute of Technologyn Crown Hall, jota Mies itse piti suosikkirakennuksenaan.<ref name="nyt"/> Miesin merkitys modernin arkkitehtuurin muodostumiselle on nähty niin tärkeäksi, että Villa Tugendhat on valittu [[Unesco]]n [[maailmanperintöluettelo]]on. [[ICOMOS]] on kutsunut Villa Tugendhatia aikansa merkittävimmäksi asuinrakennukseksi.<ref>ICOMOS, s. 3–4.</ref>

*{{Verkkoviite | Osoite = http://www.farnsworthhouse.org/pdf/staff/Chapter%203B%20-%20Biography%20of%20Mies%20van%20der%20Rohe.pdf| Nimeke = Ludwig Mies van der Rohe| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 30.8.2008| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Farnsworth House| Viitattu = 28.8.2011| Kieli = {{en}}}}

*{{Kirjaviite | Tekijä = Moffett, Marian & Fazio, Michael & Wodehouse, Lawrence| Nimeke = A World History of Architecture| Vuosi = 2003| Luku = | Sivu = |Selite = | Julkaisupaikka = Lontoo| Julkaisija = Laurence King Publishing| Tunniste = ISBN 1-85669-353-8| www = http://books.google.com/books?id=IFMohetegAcC| www-teksti = Google-kirjat|Tiedostomuoto = | Viitattu = 27.8.2011| Kieli = {{en}}}}

*{{Kirjaviite | Tekijä = Tietz, Jürgen| Nimeke = Modernin arkkitehtuurin historia| Suomentaja = Eskelinen, Heikki; Kilpeläinen, Tapani| Vuosi = 2008| Luku = | Sivu = |Selite = | Julkaisupaikka = Königswinter| Julkaisija = Ullmann| Tunniste = ISBN 978-3-8331-4736-4| www = | www-teksti = |Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}

{{viitteet|fontti|sarakesarakkeet}}