Ero sivun ”Hannusjärvi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kumottu muokkaus 9837066, jonka teki Vapaavaeltaja (keskustelu) Ei niin sydämenmuotoinen ole, ei lisätä ilman lähdettä. |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 14:
| virtaus =
}}
'''Hannusjärvi''' ({{k-sv|Hannusträsket}}) on pieni [[järvi]] keskellä [[kaupunki]]asutusta Etelä-[[Espoo]]n [[Kaitaa]]lla. Hannusjärvi on manner-Espoon eteläisin (ja ainoa [[Länsiväylä]]n eteläpuolinen) järvi; vielä etelämpänä Espoossa on järvi [[Pentala]]n saaressa.
== Historia ==
=== Geologinen historia ===
Hannusjärven kuroutumishistoria on selvitetty [[Koneen Säätiö|Koneen säätiön]] rahoittaman "Länsi-Uudenmaan rannikko rautakaudella ja keskiajalla. Asutushistoria arkeologian, historian, biologian ja geologian näkökulmista" -projektin yhteydessä piileväanalyysin ja [[Radiohiiliajoitus|radiohiiliajoitusten]] avulla. Noin 3000 vuotta sitten Hannusjärven syvänne oli Itämerta osana Soukansalmen ja [[Suomenoja|Suomenojan]] yhdistävän salmen pohjaa. Nykyiset [[Soukka]] ja Kaitamäki olivat tällöin [[Itämeri|Itämeren]] saaria. Hannusjärvi kuroutui itsenäiseksi pikkujärveksi vasta noin 300 vuotta ennen ajanlaskun alkua, eli järvi on geologisessa mittakaavassa varsin nuori.
=== Arkeologinen historia ===
Hannusjärven ympäristön maankäytön ja asutuksen historiaa on selvitetty siitepölyanalyysin avulla. Radiohiiliajoituksella [[Maanviljely|maanviljelyn]] alkamisajankohta Hannusjärven ympäristössä ajoittuu [[Viikinkiaika|viikinkiajan]] ja [[Ristiretket|ristirektiajan]] vaihteeseen n. vuoteen 1000 jKr. Tällöin puiden siitepölyn osuus järven pohjasedimentissä on selvästi laskenut ja sedimenttiin on ilmestynyt vilja- ja heinäkasvien siitepölyä <ref name="alenius"> {{Kirjaviite | Tekijä = Teija Alenius| Nimeke = Hannusjärven siitöpölyanalyysi| Suomentaja = | Vuosi =2006 | Luku = | Sivu = |
Sivut = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = julkaisematon käsikirjoitus | Tunniste = | www = | www-teksti = |
Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>.
Hannusjärvi on saanut nimensä järvestä itään sijainneen Hannuksen tilan mukaan. Järven nimi on vuoden 1750 pitäjäkartassa Skogs träsk, joskin vuodesta 1775 aina 1800-luvun loppuun sen nimi oli ilmeisesti pelkkä Träsk. Vuoden 1915 nimikeruussa järveä kutsuttiin nimellä Hannusträsket, joka otettiin käyttöön myös 1930-luvulla pitäjänkartassa.
== Järven kunto ja luonnonsuojelu ==
Hannusjärven kunto alkoi huonontua nopeasti 1990-luvun puolivälissä. Kun järviveden kokonaisfosforipitoisuus oli vuoden 1982 mittauksissa n. 15μg/l, mitattiin vuonna 1999 arvoksi n. 45μg/l. Vuonna 1998 paikalliset asukkaat perustivat "Espoon Hannusjärven suojelu" -nimisen [[Rekisteröity yhdistys|rekisteröidyn yhdistyksen]] edistääkseen Hannusjärven ja sen valuma-alueen luonnonsuojelua ja maiseman kunnostamista sekä hoitoa. Yhdistys suorittaa vuosittain useita suojelutoimenpiteitä, joita ovat mm. talvihapetus, koekalastukset, vedenlaadun mittaukset sekä vesikasvien niitto. Yhdistys pyrkii myös aktiivisesti vaikuttamaan Espoon ja Helsingin kaupungin päättäjiin mm. järven valuma-alueelle rakentamisen minimoimiseksi sekä järven pohjoispuolella sijaitsevan 47 hehtaarin suuruisen Hannusmetsän suojelemiseksi.
=== Kalojen istutus ja hoitokalastus ===
Hannusjärven rehevöitymiseen ja ravinneketjuun on pyritty vaikuttamaan istuttamalla järveen petokaloja ja hoitokalastamalla pois pikkukaloja. Vuonna 1998 suoritetut koekalastukset osoittivat, että Hannujärvestä kuoli kaloja runsaasti talvien 1994-1998 aikana [[Happikato|happikadon]] takia. Saaliskaloista 56% painoi keskimäärin alle 10g ja 22% painoi 11-50g. Saaliista 86% oli [[Särki|särkiä]], 8% [[Ahven|ahvenia]] ja 6% [[Ruutana|ruutanoita]]. Ruutanoiden osuus kalojen yhteismassasta oli suurin. Vuonna 1998 järveen istutettiin 500 [[Hauki|hauenpoikasta]]. Vuosina 2005 ja 2006 Hannusjärvessä kokeiltiin rysäkalastusta ja vuonna 2005 saaliiksi saatiin yhteensä 174kg kalaa, mikä vastasi n. 30kg/ha. Vuonna 2006 kalansaaliiksi muodostui n. 17kg/ha. Vuoden 2005 saaliista 105kg oli suuria ruutanoita, jotka aiheuttavat ravintoa etsiessään ravinteiden vapautumista järven pohjasta. Levämäärää kuvaava klorofyllipitoisuus laski huomattavasti vuoden 2004 mittausarvosta (n. 220 μg/l) vuonna 2006 mitattuun arvoon (n. 30 μg/l), joskin levämäärän alentuminen ei välttämättä ole seurausta pelkästään hoitokalastuksesta. Haukea järveen on istutettu useaan kertaa vuoden 1998 jälkeen mm. vuosina 2003, 2006 ja 2010. Vuonna 2006 suoritetun koekalastuksen perusteella kalakanta on edelleen särkivaltainen, mutta kalojen ikäjakautuma oli alkanut tasaantua.
=== Vesikasvien niitto ===
Suojeluyhdistyksen perustamisen jälkeen Hannusjärven vesikasvit on niitetty vuosittain. Vuosina 1999 ja 2000 niitto suoritettiin kahdesti vuodessa ja vuosina 2003-2005 kerran kesässä. Vuonna 2006 koneellinen niitto jätettiin väliin ja vesikasvien juurakoita poistettiin manuaalisesti. Vuoden 1999 niittosaalis oli yhteensä n. 60 m³ biomassaa ja vuonna 2000 biomassaa kertyi enää noin 22 m³. Vuoden 2011 niiton yhteydessä biomassaa poistettiin n. 8m³.
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Espoon Hannusjärven suojelu ry| Nimeke = Hannusjärvi, Hetkiä - Kerroksia - Elämää| Suomentaja = | Vuosi =2006 | Luku = | Sivu =|
Sivut = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Espoon Hannusjärven suojelu | Tunniste = ISBN 952-92-1237-2| www = | www-teksti = |
Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}
== Viitteet ==
<references group="HanSu"/>
{{Viitteet}}
== Aiheesta muualla ==
* [http://www.kaitaa.net/ Espoon Hannusjärven suojelun ry:n sivusto]
* [http://arkisto.sll.fi/vesistot/hannus/index.html Suomen Luonnonsuojeluliitto: Kansalliset vesistötalkoot – Hannusjärvi]
* {{en}} [http://www.hannusjarvi.com/gallery/hannusjarvi Hannusjärvi Gallery] – kuvia Hannusjärveltä
| |||