Ero sivun ”Malmin rautatieasema” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
fix, kh |
Pieniä korjauksia |
||
Rivi 34:
Vuonna 1929 ratapihan uudelleenjärjestämisen takia oli matkustajaliikenne siirrettävä vanhasta asematalosta maantiesillasta Helsinkiin päin olevalle alueelle Kirkonkyläntien eteläpuolelle. Koska uuden asematalon sijoittamista ei tulloin vielä oltu ratkaistu, rakennettiin keskilaiturille toistaiseksi odotussuoja, jossa oli myöskin pieni toimistohuone. Tämä suoja näyttäytyi heti liian ahtaaksi ja hankalaksi. Näitä epäkohtia lieventämään asetettiin lisäodotushuoneeksi vanha pyörätön työläisvaunu. Tyytymättömyydestä johtuen myönnettiin vuonna 1932 varoja uuden asematalon rakentamiseksi. Asematalo oli sijoitettava maantiesillan lounaispuolelle, johon oli tehtävä pienehkö tori autoja ym. ajoneuvoja varten. Koska maantie ja tulevan asematalon odotussalin lattiapinta oli noin neljä metriä ratapihatasoa korkeammalla, olisi täytynyt rakentaa katettu silta raiteiden yli ja siitä portaat välilaiturille.
Erinäisten hankaluuksien vuoksi tästä ehdotuksesta luovuttiin ja rautatiehallitus päätti 1932 asettaa uuden asematalon keskelle ratapihaa. Odotussali oli ratapihan yläpuolella ja siitä johtivat kolmen metrin levyiset portaat alas laiturille, josta matkatavarat
Malmi liitettiin [[Helsingin suuri alueliitos|suuressa alueliitoksessa]] Helsinkiin v. 1946. Helsinki alkoi kehittämään Malmia ja läheisiä kaupunginosia vasta 1980-luvulla, joten asemalla ei tapahtunut suuria muutoksia vuosikymmeniin. 1960-luvun lopussa rautatie Riihimäelle sähköistettiin, ja tässä yhteydessä asemarakennuksesta jouduttiin purkamaan alaosaa, jotta sähköistys mahtui sen alle.<ref>http://vaunut.org/kuva/51069</ref> Rata Tikkurilaan asti kolmiraiteistettin v. 1972.<ref>[http://www.raitio.org/vrlahi/juna1.htm Lähiliikenteen historia Suomen raitiotieseura]</ref> Junaliikenne pysyi tästä parannuksesta huolimatta vaatimattomana, ja esimerkiksi v. 1980 Malmilla pysähtyivät vain P- ja N-junat ja niitäkin meni ruuhka-aikaa lukuun ottamatta enintään kaksi tunnissa suuntaansa.<ref>VR:n lähiliikenteen aikataulu 1.3.-31.5.1980, s.4-14</ref> Kolmas asemarakennus on nykyään lasialan yrityksen käytössä ja julistettu [[Museovirasto]]n toimesta valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi.
Rivi 40:
=== Neljäs asemarakennus ===
Malmin asemanseutu muutettiin teollisuusalueesta asuinalueeksi 1980 ja -90 -luvuilla, ja asemakin päätettiin uudistaa. Vuonna 1986 valmistui uusi asemarakennus entisen aseman pohjoispuolelle. Uuden asemarakennuksen läpi johdettiin [[Ylä-Malmi|Ylä-]] ja [[Ala-Malmi]]n yhdistävä katettu kävelysilta. Vanhan asemarakennuksen eteläpuolinen laituri purettiin. Myöhemmin Kirkonkyläntien sillan yhteyteen rakennettiin puolikaaren muotoinen bussiterminaali radan päälle, josta ovat liukuportaat laitureille 3 ja 4. Vuonna 1996 valmistui Tikkurilan kaupunkirata<ref>[http://www.raitio.org/vrlahi/juna1.htm Lähiliikenteen historia Suomen raitiotieseura]</ref>, joka mahdollisti vuoromäärän merkittävän lisäämisen ja toi neljännen laiturin Malmille. Kaupunkiradan valmistumisen jälkeen Malmilla pysähtyvät lähiliikennejunat käyttävät laitureita 3 ja 4. Raiteita 1 ja 2 ne käyttävät vain poikkeustilanteissa kuten ratatöiden aikana; normaalisti näitä raiteita pitkin kulkevat vain kaukoliikenteen
Nykyään (vuonna 2011) Malmilla pysähtyy päiväsaikaan keskimäärin 4-6 junaa tunnissa suuntaansa viikonpäivästä riippuen<ref>[http://www.vr.fi/attachments/aikataulut/kotimaanliikenne/newfolder_23/5s6AxC2wW/Malmi.pdf Malmin aseman lähtevät junat 2011]</ref> ja Malmi on matkustajamäärältään lähiliikenteen merkittävimpiä asemia<ref>[http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/raportti_2010_henkiloliikennepaikkojen_kehittamisohjelma_web.pdf Liikenneviraston raportti, s.33]</ref>. == Lähteet ==
| |||