Wikipedia

Ero sivun ”Suvilahti (Helsinki)” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
korjailua
Rivi 2:
[[Tiedosto:Suvilahti.jpg|thumb|200px|Suvilahden vanha voimala]]
[[Tiedosto:Suvilahti plant from air.jpg|thumb|200px|Suvilahden voimalaitoksen rakennuksia]]
'''Suvilahti''' on [[Helsinki|Helsingin]] [[Sörnäinen|Sörnäisissä]] oleva entinen energiatuotantoalue, josta on kehittymässä kulttuurikeskus. Rakennukset ja toiminta siirtyvätsiirtyivät vuoden 2011 alusta Helsingin kaupungin omistaman Kiinteistö Oy Kaapelitalon omistukseen ja hallintaan kaasukelloja lukuunottamatta.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Riitta Vainio | Otsikko =Suvilahden rakennukset jalostuvat uudeksi kulttuurialueeksi|Julkaisu =Helsingin Sanomat| Ajankohta =4.11.2010| Sivut =A16}}</ref>.
 
==Historiallinen rakennuskanta==
Rivi 10:
Suvilahteen rakennettiin Helsingin ensimmäinen voimalaitos, höyryvoimalaitos, joka valmistui 1909. Seuraavana vuonna valmistui kaasuntuotantolaitos. Tehdasrakennukset suunnitteli arkkitehti [[Selim A. Lindqvist]]. Rakennuksissa on käytetty kantavana rakenteena ''rautabetonia'', kuten sen ajan nimitys kuului ja niiden julkisivut ovat pääosin rapattua tiiltä.
 
Suvilahden höyryvoimalaitoksen toiminta lopetettiin 1976, kaasun valmistus loppui 1994. Suvilahden kaasukelloista vanhin eli tiilisellä suojarakennuksella varustettu kaasukello on valmistunut 1910 ja viereinen isompi kaasukello 1929. Ne ovat poistettupoistettiin käytöstä 1980-luvulla. Tiilisen suojarakennuksen halkaisija on noin 40 metriä, teräskellon noin 50 metriä ja sen tukikehikon ylimmät rakenteet ovat noin 40 metrin korkeudella maanpinnasta. Kaasusäiliö alkaa jonkin verran maanpinnan alapuolelta. Tiilikuorisen kaasukellon kaasutilavuus on noin 30&nbsp;000 kuutiota ja isomman kaasukellon noin 50&nbsp;000 kuutiota.<ref name="Hankesuunnitelma">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hel.fi/static/public/hela/Kiinteistolautakunta/Suomi/Esitys/2010/Kv_2010-01-26_Klk_02_El/5233B034-F361-4005-8038-FEC06A88383C/2601_liite_RJ1.pdf | Nimeke = Suvilahden alueen kaasukellojen tyhjentäminen sekä kaasukellojen ulkopuolisen salaojittamisen hankesuunnitelma 15.1.2010 | Tekijä = Helsingin kaupunki, tilakeskus | Tiedostomuoto = | Selite = Esityslistan liite | Julkaisu = Helsingin kiinteistölautakunnan esityslista | Ajankohta = 26.1.2010| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 6.11.2010 | Kieli = }}</ref>.▼
Suvilahden höyryvoimalaitoksen toiminta lopetettiin 1976, kaasun valmistus loppui 1994.
▲Suvilahden kaasukelloista vanhin eli tiilisellä suojarakennuksella varustettu kaasukello on valmistunut 1910 ja viereinen isompi kaasukello 1929. Ne ovat poistettu käytöstä 1980-luvulla. Tiilisen suojarakennuksen halkaisija on noin 40 metriä, teräskellon noin 50 metriä ja sen tukikehikon ylimmät rakenteet ovat noin 40 metrin korkeudella maanpinnasta. Kaasusäiliö alkaa jonkin verran maanpinnan alapuolelta. Tiilikuorisen kaasukellon kaasutilavuus on noin 30&nbsp;000 kuutiota ja isomman kaasukellon noin 50&nbsp;000 kuutiota.<ref name="Hankesuunnitelma">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hel.fi/static/public/hela/Kiinteistolautakunta/Suomi/Esitys/2010/Kv_2010-01-26_Klk_02_El/5233B034-F361-4005-8038-FEC06A88383C/2601_liite_RJ1.pdf | Nimeke = Suvilahden alueen kaasukellojen tyhjentäminen sekä kaasukellojen ulkopuolisen salaojittamisen hankesuunnitelma 15.1.2010 | Tekijä = Helsingin kaupunki, tilakeskus | Tiedostomuoto = | Selite = Esityslistan liite | Julkaisu = Helsingin kiinteistölautakunnan esityslista | Ajankohta = 26.1.2010| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 6.11.2010 | Kieli = }}</ref>.
Kaasukelloa käytettiin kaasuvarastona. Siinä on pohjalla teräksinen vedellä täytetty allas. Altaassa on kolmesta sisäkkäisestä kaasutiiviisti toisiinsa liitetystä sylinteristä muodostuva teleskooppisesti nouseva laitteisto, sisimmässä sylinterissä on katto. Kun kaasua virtasi kaasukelloon enemmän kuin sitä poistui kulutukseen, teleskooppiset säiliöt nousivat kaasun tilavuuden kasvaessa. Kun kaasua kulutettiin enemmän kuin tuotettiin, teleskooppisäiliöt laskivat. Sisimmän sylinterin paino sai aikaan kaasuverkostossa olevan paineen. Kaasu virtasi kelloon ja kellosta putkia pitkin, kellon pohjan kautta. Kun Helsingin kaasuverkostossa siirryttiin jakelemaan [[maakaasu]]a, tarve kaasun varastointiin lakkasi.
Rivi 25 ⟶ 24:
Tiilisen kaasukellon metallinen säiliö on puhdistettu saastuneesta vedestä ja säiliön sisäpuoli on puhdistettu. Muiden rakenteiden kunnostaminen alkanee syksyllä 2011. Metallisesta kellosta poistettiin saastunutta vettä 20&nbsp;750 kuutiota. Säiliöön jäi vielä 400 kuutiota pahoja myrkky-yhdisteitä sisältäviä aineita. Ei ole varmaa, voiko siellä koskaan käydä ihmisiä.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä =Riitta Vainio| Otsikko =Kaasukellon puhdistus myrkyistä alkaa ensin syksynä | Julkaisu =Helsingin Sanomat| Ajankohta = 4.11.2010 | Sivut =A16}}</ref>
 
Tiilikuorisen kaasukellon rakenteisiin on imeytynyt haitta-aineita ja rakenteet ovat päässeet rapistumaan huonoon kuntoon. Tiilikellon kunnostamisen kustannusarvio on 6 milj. euroa. Kaasukellojen hallinnasta päätetään erikseen. Aluksi rakennukset kunnostetaan turvallisiksi eikä niiden tulevaan käyttöön ole vielä otettu kantaa.<ref name="Kk 1 Pk Hs">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hel.fi/static/public/hela/Kiinteistolautakunta/Suomi/Esitys/2010/Kv_2010-09-21_Klk_17_El/A830CF3D-186C-41C3-A796-83413CB55D09/Klk_2109_liite_RJ1.pdf | Nimeke = Suvilahti tiilinen kaasukello 1, peruskorjaus, hankesuunnitelma 21.5.2010 | Tekijä = Helsingin kaupunki, tilakeskus, opetusvirasto ja HKR-rakennuttaja | Tiedostomuoto = | Selite = Esityslistan liite | Julkaisu = Helsingin kiinteistölautakunnan esityslista | Ajankohta = 21.9.2010| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 6.11.2010 | Kieli = }}</ref>. Kaasukellojen kunnostus pääsee Helsingin rakennusviraston mukaan alkamaan aikaisintaan vuonna 2012.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/alueet/helsinki/2011/08/suvilahden_kaasukellojen_remontti_myohastyy_2782567.html | Nimeke = Suvilahden kaasukellojen remontti myöhästyy | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 11.8.2011| Julkaisupaikka = | Julkaisija =YLE.fi | Viitattu = 11.8.2011 | Kieli = }}</ref>.
 
==Kulttuurikeskus==
Rivi 31 ⟶ 30:
Suvilahden alue rakennuksineen siirtyi Kiinteistö Oy Kaapelitalon hallintoon vuoden 2008 alusta.{{Lähde}} Tulevien vuosien aikana alueesta rakentuu toimintakonseptiltaan [[Kaapelitehdas]]ta vastaava kulttuurikeskus. Suvilahti tulee olemaan kulttuuripainotteisessa sekä sitä tukevan elinkeinotoiminnan käytössä.
 
Alueella toimii jo valokuvausstudioita, kuvataiteilijoita, kirjailijoita ja yrityksiä. Studio Magito tuli alueelle keväällä 2006. Viro-keskus Eesti Maja - Viro-keskus avautui Voimalaitos-rakennuksessa syksyllä 2010. Cirko-sirkuskeskus aloittaaaloitti toimintansa Kojehuone-rakennuksessa sen peruskorjauksen valmistuttua keväällä 2011.
 
==Lähteet==
Rivi 41 ⟶ 40:
 
[[Luokka:Sörnäinen]]
 
[[En:Suvilahti]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Suvilahti_(Helsinki)”