Ero sivun ”Pehr Kalm” versioiden välillä

Kalmin isä oli Gabriel Kalm, [[Korsnäs]]in kappalainen, hänen äitinsä Catharina Ross (1681–1765), Vaasan pormestari [[Herman Ross (pormestari)|Herman Rossin]] tytär. Kalmin perhe muutti [[isoviha|isonvihan]] venäläismiehityksen takia Suomesta Ruotsiin, missä Kalm syntyi. Isä kuoli tällä evakkomatkalla, ja isonvihan päätyttyä äiti toi perheen takaisin Suomeen.<ref name =AA>Arja Aho, Pohjolan sankari tutki kasveja ja ihmisiä, Helsingin Sanomat 28.8.2011 sivu D 13<KBG/ref> Kalm kävi triviaalikoulun [[Vaasa]]ssa, yliopisto-opinnot hän aloitti Turun akatemiassa 1735. Vuonna 1740 Kalm kirjoittautui [[Uppsalan yliopisto]]on, jossa opiskeli [[luonnontiede|luonnontieteitä]] mm. [[Carl von Linné]]n oppilaanaohjauksessa.<ref name =AAKBG/> Linné piti Kalmia parhaana oppilaanaan. Kalm jätti kuitenkin opintonsa kesken ja ryhtyi tutkimusmatkailijaksi.

Ensimmäiset tutkimusmatkat Kalm teki [[paronivapaaherra]] Sten Carl Bielken kustantamana Suomessa ja [[Ruotsi]]ssa. 1744 hän matkusti Bielken kanssa [[Moskova]]an ja [[Ukraina]]an ja toi mukanaan Linnén käyttöön kasvinäytteitä ja käsikirjoituksia.

Kesällä 1749 Kalm teki apulaisensa ja kahden oppaan kanssa pitkä tutkimusmatkan [[Montreal]]iin ja [[Quebec]]iin saakka, seuraavana kesänä taas [[Niagaran putoukset|Niagaran putouksille]], jonne hän saapui 24. heinäkuuta 1750. Kalmin kuvaus putouksista julkaistiin muun muassa [[Benjamin Franklin]]in toimittamassa ''Pennsylvania Gazette'' -lehdessä.<ref name =AAKBG/>.

Hänen Amerikan matkasta julkaisemansa retkikertomus ''En resa till Norra Amerika'' on ilmestynyt monella kielellä, ruotsiksi se julkaistiin 1753. Matkan aikana hän lähetti Linnélle [[Sienet|sieni]]ä ja [[siemen]]iä. Palatessaan [[Tukholma]]an 1751 hän toi [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikasta]] Linnélle kasvinäytteitä ja lisää siemeniä.<ref name =AA/>Arja Aho, Pohjolan sankari tutki kasveja ja ihmisiä, Helsingin Sanomat 28.8.2011 sivu D 13</ref>

[[Turun Akatemia]]an päätettiin [[hyödyn aika]]kauden innoittamana perustaa luonnonhistorian ja talousopin oppituoli vuonna 1747. Professuuri rahoitettiin lakkautamalla runousopin oppituoli. Uudeksi talousopin professoriksi nimitettiin Kalm, vaikkei tällä itsellään ollut yliopistollista loppututkintoa.<ref name =AA/><ref name=KBG/> Samana vuonna Kalm aloitti Amerikan-matkansa. Hän oli virassa kuolemaansa saakka vuoteen 1779. Hänen seuraajansa professorina oli [[Salomon Kreander]].<ref name=KBG>{{Kansallisbiografia|id = 2618|nimi = Kalm, Pehr (1716–1779)|tekijä = Maija Kallinen |ajankohta = 16.9.1997}}</ref>

Yliopistonopettajana Kalm oli suosittu. Häntä pidetäänkin eräänä taloudellisen hyödyn ajan keskeisimpänä henkilönä Turun Akatemiassa. Kalmin johdolla valmistui 144146 väitöskirjaa, joista valtaosa [[ruotsin kieli|ruotsinkielistä]]siä, väitöskirjaamuut latinaksi.<ref name = KBG/> Turun akatemian rehtorina hän toimi 1756–1757, 1765–1766 sekä 1772–1773. Kalm oli myös [[Ruotsin tiedeakatemia]]n jäsen vuodesta 1745.<ref name = KBG/>

Kalm vihittiin papiksi 1757.<ref name=KBG/> Kalm toimi sekä [[Piikkiö]]n seurakunnan että [[Maaria]]n seurakunnan [[kirkkoherra]]na. Hän oli myös Turun [[tuomiokapituli]]n jäsen.<ref name=KBG/> Hänen näkemyksensä mukaan papiston tehtävänä oli hyödyttää valtakuntaa parhaalla mahdollisella tavalla.<ref>[https://oa.doria.fi/handle/10024/3041 Pitäjän hyödyllisin mies? Pehr Kalmin käsitys papiston yhteiskunnallisesta tehtävästä]</ref> Kalm toimi sekä [[Piikkiö]]n seurakunnan että [[Maaria]]n seurakunnan [[kirkkoherra]]na. Hän oli myös Turun [[tuomiokapituli]]n jäsen.<ref name=KBG/>

Pehr Kalm vihittiin 1768 Lundissa teologian kunniatohtoriksi, ja 1772 hänet valittiin Vaasa-ritarikunnnan jäseneksi.<ref name=KBG/> Kalmin kunniaksi on nimetty useita kasvi- ja hyönteislajeja. Linné nimesi [[vuorilaakeri]]n elisuvun leveälehtikalmian (''Kalmia latifolia'') hänen mukaansa. Se ''Kalmia latifolia'' on [[Pennsylvania]]n ja [[Connecticut]]in kansalliskukka.<ref name =AA/>