Ero sivun ”K. F. Ordin” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pieni tarkennus artikkelin tietoihin
Suomettumiseen viittaaminen on kyllä aika asenteellinen kannanotto; kyse ei ole vain 1960–70-lukujen historiantulkinnasta, vaan edelleen vallitsevasta.
Rivi 4:
Luonnontieteitä opiskellut Ordin loi uransa virkamiehenä [[Pietari (kaupunki)|Pietarin]] sotilaskuvernöörin kansliassa ja sai 1871 kamariherran ja [[Todellinen valtioneuvos|todellisen valtioneuvoksen]] arvonimet. Hän oli vuonna 1870 ostanut huvilan Muolaasta [[Karjalan kannas|Karjalan kannakselta]] – Suomen alueelta – ja törmännyt silloin Suomen ja Venäjän poikkeavien lainsäädäntöjen aiheuttamiin ongelmiin. Tämän johdosta hän ryhtyi 1880-luvulla harrastelijana tutkimaan Suomen lähihistoriaa. Ordin käänsi vuonna 1888 venäjäksi [[Leo Mechelin]]in Suomen valtio-oppia esittelevän pamfletin ''Précis du droit public de Grand-Duché Finlande'' ("Piirteitä Suomen suuriruhtinaskunnan valtio-oikeudesta") ja täydensi sen samalla laajoilla alaviitteillä, joissa kumosi Mechelinin alkuperäiset päätelmät. Käännöksen otsikko oli ''Konstitutsija Finljandij v izlozenij mestnago senatora L. Mehelina'' ("Suomen perustuslaki senaattori Mechelinin mukaan"). Seuraavana vuonna hän julkaisi lähes tuhatsivuisen tutkimuksensa ''Pokorenie Finljandij'' ("Suomen valloitus"), jossa laajoihin alkuperäislähteisiin nojaten kumosi suomalaisten vallitsevat autonomiatulkinnat: Ordinin mukaan [[Porvoon valtiopäivät|Porvoon valtiopäivillä 1809]] ei vahvistettu mitään Suomen perustuslakeja, vaan pelkästään liitettiin uusi provinssi Venäjän valtakuntaan. Tutkimus sai [[Venäjän tiedeakatemia]]n palkinnon. Suomessa sitä pidettiin vaarallisena hyökkäyksenä maan autonomiaa vastaan, ja siihen vastasi omalla tutkimuksellaan muun muassa [[J. R. Danielson-Kalmari]]. Elämänsä viimeisinä vuosina Ordin kirjoitti pietarilaisiin lehtiin kymmeniä artikkeleita, joissa puolusti näkemystään Suomen asioista, ajautuen ankaraan sanasotaan erityisesti Mechelinin kanssa.
 
Vaikka Ordin ei ehtinyt näkemään Suomen venäläistämiskauden alkua (ks. [[Ensimmäinen sortokausi]] ja [[Helmikuun manifesti]]), hänen kansalaisaktiivisuutensa aiheen esiin nostamisessa vaikutti Venäjällä vallitseviin käsityksiin ja tietämykseen Suomen autonomiasta. Ordin on melkolailla unohdettu Suomen historiassa, mutta hän loi pohjaa sille ajattelulle, jota [[Bobrikov]] ja muut venäläistäjät myöhemmin toteuttivat. [[Suomettuminen|Suomettumisen]] myötä{{kenen mukaan}} 1960-luvulta alkaen hänen tutkimuksensa on puutteineenkin saanut tunnustusta myös Suomessa.
 
==Lähteet==
 
* {{Kansallisbiografia|id=4188|nimi=Ordin, Kesar Filippovitsh|tekijä=Kristiina Kalleinen|osa=7|ajankohta=3.4.2006|sivu=364-365364–365}}
 
{{DEFAULTSORT:Ordin, Kesar Filippovits}}