Ero sivun ”Lämmitys” versioiden välillä

814 merkkiä lisätty ,  9 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
[[Kuva:Open_fireplace_with_icon.jpg|thumb|240px|Huoneiston [[takka|avotulitakka]] Allgäussa eteläisessä Saksassa.]]
 
'''Lämmityksellä''' tarkoitetaan [[talotekniikka|talotekniikassa]] [[rakennus|rakennuksen]] tarvitseman [[lämpö]]energian tuottamista, varastointia, siirtoa ja jakoa [[huone]]tilaan tai käyttöveteen. Lämmityksellä aikaansaadaan haluttu sisälämpötila kylmänä vuodenaikana, ja pidetään rakenteet kosteusteknisesti toimivina.
 
==Historia==
 
Alkeellisin lämmöntuotantomuoto on [[nuotio]] asumuksen, esimerkiksi [[kota|kodan]] keskellä. Kehittyneempiä lämmöntuotantomuotoja ovat erilaiset sisäänsavuavat uunit[[uuni]]t tai [[kiuas|kiukaat]], joita oli esimerkiksi [[savupirtti|savupirteissä]] ja [[savusauna|-saunoissa]]. Savun ulos johdattamiseksi kehitettiin puinen ''lakeinen'', josta kehittyi myöhemmin [[savupiippu]]. Vähitellen kehitys johti nykyaikaisten uunien ja [[takka|takkojen]] syntymiseen. Tällaiset tulisijat palvelivat päälämmönlähteinä ennen nykyaikaisten lämmitysmuotojen kehittymistä ja takkojen siirtymistä tunnelmanluojiksi, sekä toissijaisiksi lämmönlähteiksi.
 
==Lämpöenergian lähteet==
[[Image:Energiantuotanto.PNG|thumb|300px|Lämmitysenergiaa voidaan saada monella tavalla.]]
 
Lämpöä voidaan tuottaa polttamalla erilaisia [[biopolttoaine]]ita kuten [[puupolttoaine|polttopuuta tai haketta]], fossiilisia polttoaineita, kuten [[maakaasu]]a, [[kivihiili|kivihiiltä]], [[maaöljy|öljyä]] tai [[turve]]tta<ref name="ipcc">[http://www.mnp.nl/ipcc/pages_media/FAR4docs/final%20pdfs%20of%20chapters%20WGIII/IPCC%20WGIII_Annex%20I_final.pdf IPCC, 2007: Climate Change 2007: Mitigation. Contribution of Working Group III to the Fourth Assessment Report of the IntergovernmentalPanel on Climate Change] B. Metz, O.R. Davidson, P.R. Bosch, R. Dave, L.A. Meyer (toim.), Cambridge University Press, Cambridge, Iso-Britannia ja New York, NY, USA., Annex I Glossary</ref>. Lämpöenergiaa voidaan ottaa käyttöön myös [[aurinkolämpö|auringon lämpösäteilystä]] suoraan tai sen lämmittämästä [[maalämpö|maasta tai vedestä]], paikoitellen myös [[geoterminen energia|geotermisestä energiasta]]. Lämmitykseen voidaan käyttää eri tavoin tuotettua [[sähkö]]ä. Rakennusten lämmittämiseen osallistuu myös rakennuksen sisällä tuotettu muu lämpöenergia: valaistuksen, laitteiden ja koneiden [[hukkalämpö,]] sekä käyttäjien säteilemä ja toiminnan aikaansaama lämpöenergia.
 
Suomen rakennuskannan lämmönlähteiden jakauma rakennusten tilavuuden mukaan laskettuna oli vuonna 2001: [[kaukolämpö]] 46 %, [[sähkölämmitys]] 20 %, [[kevyt polttoöljy]] 20 %, [[puu]] tai [[pelletti]] 10 %, [[raskas polttoöljy]] 1 %, [[maalämpö]] 0,4 %, muut 1 %.<ref>Juhani Heljo, Eero Nippala, Harri Nuuttila: Rakennusten energiankulutus ja CO2-ekv päästöt Suomessa. Rakentamistalouden laitos. TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO. Raportti 2005:4. Report 2005:4 S. 27. http://www.tut.fi/index.cfm?MainSel=11820&Sel=12849&Show=17313&siteid=129</ref>. Luvut sisältävät sekä rakennuksen että lämpimän käyttöveden lämmityksen. Asuinrakennuksissa kuluu asukasta kohden lämmintä käyttövettä vuorokaudessa keskimäärin 60 litraa vuorokaudessa, ja 50 litraa, mikäli rakennuksessa on huoneistokohtainen lämpimän käyttöveden laskutus<ref>Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta. Ohjeet 2007. Ympäristöministeriön asetus
rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskennasta. Suomen rakentamismääräyskokoelma, D5. Ympäristöministeriön asunto ja rakennusosasto. s. 27. http://www.finlex.fi/data/normit/29520-D5-190607-suomi.pdf</ref>.
 
Uusien omakotitalojen[[omakotitalo]]jen suosituin lämmönlähde on nykyisin maalämpö 45 prosentin osuudellaan, ja seuraavalla sijalla on suora tai varaava sähkölämmitys noin 27 prosentin osuudella<ref>Merja Ojansivu: Yli puolet uudisrakentajista lämmittää lämpöpumpuilla. Helsingin Sanomat 6.2.2011, F3.</ref>.
 
===Lämmityksen ympäristövaikutukset===
Lämmitysjärjestelmä muodostuu lämmöntuotanto-, -varastointi-, -siirto-, ja -jakojärjestelmistä.
Lämmöntuotantolaitteissa tuotetaan tarvittava lämpöenergia esimerkiksi polttamalla tai sähkön avulla. Lämpö voidaan suoraan jakaa huonetilaan, varastoida varaajaan tai siirtää lämmönsiirtojärjestelmällä tuotantopaikalta muualle jaettavaksi. Esimerkiksi sähköpatteri sekä tuottaa lämpöä, että jakaa sen suoraan huonetilaan. Usein sähköpattereissa on sisään rakennettu tai erillinen [[termostaatti]], mikä mahdollistaa huonetilan lämpötilan pitämisen tietyssä lämmössä.<ref>[http://www.sahkobit.fi/verkkokauppa/sahkopatteri-beta-1000w-389x853mm-ephbe10b-p-505.html Sähköpatteri] Sähköbit.fi Elektronien termostaatti sähköpatterissa</ref> Varaava takka tai uuni on esimerkki lämmitystavasta, jossa tuottamisen ja jakamisen lisäksi lämpöä myös varataan. [[Öljylämmitys|Öljylämmityksessä]] lämpö puolestaan tuotetaan lämmityskattilalla ja siirretään vesikierron avulla pannuhuoneesta asuintiloihin jaettavaksi esimerkiksi vesikiertoisten pattereiden avulla. Polttopuilla lämmitettäessä lämmityskattilalla tuotettua lämpöä useimmiten varastoidaan suuri määrä varaajaan, josta lämpöä siirretään asuinhuoneisiin jaettavaksi esimerkiksi lämpöpattereilla.
 
Vielä 1900-luvun alkupuolella kaupungeissakin useimpia asuin­rakennuksia lämmitettiin polttamalla [[polttopuu|puita]] erilaisissa tuli­sijoissa. Varsinkin [[kerrostalo]]issa huoneisto­kohtaisen lämmityksen syrjäytti kuitenkin vähitellen ''keskuslämmitys'', jossa rakennuksen kellariin sijoitetusta [[keskuslämmityskattila]]sta johdetaan kuumaa vettä jokaisessa huoneessa, tavallisimmin ikkunan alla olevaan [[lämpöpatteri]]in. Myöhemmin on monella paikka­kunnalla yleistynyt [[kaukolämpö|kauko­lämmitys]], jossa lämpö tuotetaan rakennuksen ulko­puolella, usein samassa [[voimala]]ssa, joka tuottaa myös [[sähköenergia]]a, ja kuuma vesi johdetaan [[kaukolämpöverkko|kauko­lämpö­verkon]] välityksellä rakennuksiin.
 
===Lämmöntuotantolaitteet===
95 475

muokkausta