Ero sivun ”Baibars” versioiden välillä

| huom =

}}

'''Baibars''' tai ''Baybars'' ( [[arabia]]ksi : الملك الظاهر ركن الدين بيبرس البندقداري, ''al-Malik al-Zahir Rukn al-Din Baibars al-Bunduqdari''), lisänimeltään ''Abu l-Futuh'' (arab. أبو الفتوح) (1223 - 1. heinäkuuta 1277, Damaskos) oli [[Bahriyan dynastia]]n neljäs sulttaani, joka hallitsi [[Egypti]]ä ja Syyriaa. Hän oli eräs [[Seitsemäs ristiretki|seitsemännen ristiretken]] kukistajista ja johti osaltaan [[Ain Jalutin taistelu]]a [[1260]], joka oli ensimmäinen [[Mongolivaltakunta|mongolien]] tappio aikoihin ja muuan historian käännekohta. Hän nopeutti ristiretkien loppua [[Syyria]]ssa ja yhdisti Syyrian ja Egyptin vahvaksi valtioksi, joka kykeni torjumaan mongolien ja ristiretkeläisten hyökkäykset. [[Sulttaani]]na hän laajensi valtaansa ja hänen hallitusaikansa merkitsi [[Mamelukit|mamelukkien]] valta-aikaa itä-[[Välimeri|Välimerellä]] vahvistaen näiden sotilasjärjestelmää.