Ero sivun ”Saksan jälleenyhdistyminen” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
määritelmä-fix
Rivi 19:
Ajatusta Saksan valtioiden yhdistymisestä pidettiin 1980-luvun puoliväliin saavuttaessa sekä idässä että lännessä kaukaisena haaveena, joka ei olisi mahdollinen Neuvostoliiton hallitessa itäistä [[Keski-Eurooppa|Keski]]- ja [[Etelä-Eurooppa]]a. Muutokset Neuvostoliitossa [[Mihail Gorbatšov]]in kaudella saivat toivon kuitenkin viriämään.
 
Elokuussa 1989 [[Unkari]] luopui rajavalvonnasta [[Itävalta|Itävallan]]-rajallaan ja syyskuussa yli 13 000 itäsaksalaista ja -berliiniläistä siirtyikin länteen Unkarista. Joukko[[mielenosoitus|mielenosoitukset]] Itä-Saksan kommunistihallintoa vastaan alkoivat vuoden 1989 loppupuolella, näkyvimmin [[Leipzig]]in [[maanantaimielenosoitukset|maanantaimielenosoituksina]]. Levottomuudet pakottivat Itä-Saksan puoluejohtajan ja [[valtionpäämies|valtionpää]]n [[Erich Honecker]]in eroamaan lokakuussa. Lisää eroamisia nähtiin, kun maan [[hallitus]] kokonaisuudessaan luopui vallasta-Parin päivän kuluttua, [[9. marraskuuta]] 1989 uusi hallitus poistipäätti matkustusrajoituksetlieventää matkustusrajoituksia. Uutisissa kerrottiin erehdyksessä rajoitusten poistamisesta ja monet itäsaksalaiset ja -berliiniläiset menivät suoraan Berliinin muurille, missä rajavartijat avasivat ylityspaikat ja päästivät heidät läpi. Tästä rohkaistuneena he ja myös länsiberliiniläiset alkoivat itse purkaa muuria, mistä seurasi yksi [[1900-luku|20. vuosisadan]] suurimmista [[media]]tapahtumista.
 
Maaliskuussa 1990 pidettiin Itä-Saksan viimeiset vaalit, joiden jälkeen muodostetun hallituksen tärkein tehtävä oli neuvotella valtion lakkauttamisesta. Eräs itäsaksalainen [[ideologia|ideologi]] oli huomauttanut jo vuonna 1989: "Puola on Puola ilman kommunismiakin, mutta jos kommunismi loppuu, ei DDR:llä ole enää mitään syytä olla olemassa."