Ero sivun ”Tampereen teknillinen yliopisto” versioiden välillä

+pieniä täsmennyksiä.
(+täsmennys Hermiaan ja TTY:n tunnuksen suunnittelijan lisäys.)
(+pieniä täsmennyksiä.)
 
== Historiaa ==
Teknillisen korkeakoulun perustaminen Tampereelle oli esillä jo 1800-luvun puolenvälin jälkeen. Valtiomies [[Agathon Meurman]] käsitteli aihetta [[Suomen senaatti|Suomen senaatissa]] vuonna 1857<ref name="Wacklin_1995">{{kirjaviite | Tekijä=Matti Wacklin | Nimeke=Lainahöyhenissä kohti teknopolista. Kronikka 30-vuotiaan TTKK:n vaiheista. | Selite= | Julkaisupaikka=Valkeakoski | Julkaisija=Tampereen teknillinen korkeakoulu | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-722-380-3}}</ref>. Osittain syynä oli se, että Tampereesta kehittyi jo 1800-luvulla huomattava teollisuuskaupunki ja teknilliselle korkeakoulutukselle oli kaupungissa tarvetta. Teknillisen korkeakoulun siirtämistä Helsingin keskustasta avarammille alueille kaupungin reunaosiin tai Tampereelle keskusteltiin myös 1910-luvulla<ref name="Aalto-yliopiston_historia">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.aalto.fi/fi/about/history/tkk/ | Nimeke = Opetusta ja tutkimusta Teknillisessä korkeakoulussa vuodesta 1849 - Aalto-yliopisto | Ajankohta = 2011 | Julkaisija = Aalto-yliopisto | Viitattu = 20.7.2011 | Kieli = {{fi}}}}</ref>. Toisen maailman sodan jälkeen Helsingin teknillisen korkeakoulun siirtämistä pohdittiin jälleen, sillä koulun toimitilat olivat vaurioituneet toisen maailmansodan pommituksissa. 1960-luvulla Teknillisen korkeakoulun neuvottelukunta esitti yllättäin koulutuksen aloittamista Tampereella. Teknillisen korkeakoulun sen aikainen rehtori [[Jaakko Ranhola]] oli laskenut, että ruotsalaisia tekniikan opiskelijoita oli vuonna 1964 keskimäärin 2,6 kertainen määrä Suomeen verrattuna. Tämä oli teollisuuden näkemyksen mukaan kestämätöntä pitkällä aikavälillä<ref name="Wacklin_1995"></ref>. Presidentti Urho Kekkonen allekirjoitti asetuksen TKK:n sivukorkeakoulun toiminnasta Tampereella 13. elokuuta 1965<ref name="ayres_2005">{{kirjaviite | Tekijä=Katja Ayres | Nimeke=Kasvun aika -- Ajankuvia tekniikan yliopistosta | Selite= | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampereen teknillinen yliopisto | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 952-15-1385-3}}</ref>. Koulu aloitti toimintansa muutamaa viikkoa myöhemmin [[Teknillinen korkeakoulu|Teknillisen korkeakoulun]] sivukorkeakouluna. TTKK:n alkuvuosina opiskelijat maksoivat 65 markan lukuvuosimaksua vuosina 1965 - 1972 ja monia muita eri maksuja mm. tentistä, merkitsemisestä korkeakoulun kirjoihin, todistuksesta ja diplomityön tarkastamisesta<ref name="Wacklin_1995"></ref>. Koulu itsenäistyi vuonna [[1972]] [[eduskunta|eduskunnan]] säädettyä asiasta lain ja samalla myös lukuvuosimaksuista luovuttiin. Eduskunta hyväksyi lain toukokuussa ja presidentti Urho Kekkonen vahvisti sen samantien. Itsenäistyneessä korkeakoulussa oli 900 opiskelijaa<ref name="Wacklin_1995"></ref>. Syitä itsenäistymiseen olivat mm. byrokratia. Matkat Otaniemeen erilaisiin kokouksiin veivät tehokasta työaikaa. Enemmistö kokouksista käsiteltävistä asioista koski vain Otaniemiä. Otaniemeläiset eivät taas tunteneet tarkkaan Tampereen olosuhteita. Tamperelaiset professorit käsittelevät samoja asioita useaan kertaan, ensin paikallisessa ja sitten TKK:n osastokollegiossa. Siksi koulujen erottaminen omiksi yksiköikseen oli tehokasta.
 
<!--[[Kuva:Tty_campus_2010.gif|450px|thumb|Tampereen teknillisen yliopiston kampuskartta]]-->
Aluksi opetusta annettiin [[Tampere]]en keskustassa, mutta toiminnan kasvaessa toimitilat alkoivat käydä ahtaaksi ja alkoivat siirtyä vuodesta [[1973]] alkaen vastaperustettuun [[Hervanta|Hervannan]] [[kaupunginosa]]an. Hervanta oli 1960-luvulla korpea, paitsi nykyisen kampuksen kohdalla oli pienmaatila. Alunperin hervantaan piti muuttaa myös [[Tampereen yliopisto]], mutta se ryhtyi vastustamaan muuttoa. 1960-luvulla esitettiin myös suunnitelmia näiden kahden Tampereen yliopiston yhdistämisestä<ref name="Wacklin_1995"></ref>. Myös teekkareiden keskuudessa esiintyi epäilyä alunperin hervannan kampusta kohtaan<ref name="Wacklin_1995"></ref>. Yleinen epäilys oli, ettei kampusta ja sen ympärille rakennettavaa kaupunginosaa pystytä rakentamaan toimivaksi riittävän nopeassa aikataulussa. Hervanta onkin rakentunut hiljalleen. Viimeisenä Hervantaan siirtyi arkkitehtuurin osasto, joka toimi keskustassa aina vuoteen [[1996]]<ref name="ayres_2005"></ref>. Moni TTY:n varhaisista professoreista on opiskellut osittain Yhdysvalloissa ja TTY:n muistuttaa monin eri tavoin amerikkalaisia yliopistoja.
 
Yleisesti 1970-luvulla korkeakoulun ja elinkeinoelämän avoin yhteistyö oli vielä jollekin täysin epätoivottavaa. Poliittisessa ilmapiirissä jotkut radikaalit pitivät siivottamana sitä, korkeakoulut olivat missään tekemisissä teollisuuden kanssa. Teollisuuden kuviteltiin likaavan tieteellisen tutkimuksen. TTY:llä elinkeinoelämäyhteistyö on ollut tärkeää perustamisesta asti. 1970-luvun lopusta lähtien TTY:llä vieraili suomalaisten suuryritysten johtoa Kauppakamarin kutsusta. Tampereen kauppakamarin sen aikainen toimitusjohtaja Matti Hokkanen kuuluu TTY:n monivuotisiin taustavaikuttajiin. Kauppakamari järjesti parikymmentä vierailua, joiden tavoitteena oli kasvattaa yritysten ja korkeakoulun välistä luottamusta. Mukana olivat mm. [[Valmet]], [[Nokia_(yritys)|Nokia]], [[Kone_(yritys)|Kone]], [[Kemira]], [[Repola_(yritys)|Repola]], [[Suomen_Yhdyspankki|SYP]] ja [[KOP]].<ref name="Wacklin_1995"></ref> . Jo TTKK:n perustamista varten säädetty laki määritteli koulun tavoitteeksi panostamisen tuotekehitykseen, muista yliopistoista poiketen.
 
1980-luvulla [[Yrjö Neuvo]] vaikutti professorina merkittävästi TTY:n toimintaan. Hän tuli sähkötekniikan professoriksi 33-vuotiaana vuonna 1977 vähän ennen sähkötalon valmistumista. Hänen professuurinsa aikana tehtiin mm. 30 tietotekniikan väitöskirjaa. Neuvo oli myös 1980-luvun lopulla Suomen akatemian tutkimusprofessorina. Tehtävä oli TTY:n ensimmäinen. 1980-luvulla alkoi myös kansainvälistyminen. Signaalinkäsittelynlaitoksella oli töissä 1980-luvulla 12 eri kansalaisuutta ja laitos oli TTY:n ensimmäinen, joka alkoi antamaan opetusta englannin kielellä. Neuvo piti kansainvälistymistä erittäin tärkeänä asiana. Nokia alkoi kiinnostua Neuvon johtaman elektroniikkalaitoksen osaamisesta ja perusti lopulta toimipisteen Hervantaan. Vuoteen 1982 mennessä TTY:llä oli 2800 opiskelijaa, ja valmistuneita oli 1700 diplomi-insinööriä ja arkkitehtiä, 70 tekniikan lisensiaattia ja 15 tohtoria.<ref name="Wacklin_1995"></ref> TTY:n hallinointijohtaja Seppo Loimio rekisteröi TTY:n internetdomainin (www.tut.fi) vuonna 1986 ja se on todennäköisesti Suomen ensimmäinen ja vanhin rekisteröity internet-osoite<ref name="tut_fi_1986">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nic.funet.fi/index/FUNET/history/internet/fi/fi-domain-application.txt | Nimeke = .FI domainin rekisteröintianomus 4.12.1986 | Ajankohta =1986 | Julkaisija =Funet | Viitattu = 15.8.2011 | Kieli = {{en}}}}</ref>.
[[Kuva:20070501 022.JPG|300px|thumb|Vappuinen teekkarikaste Tammerkoskessa]]
 
Vuonna [[1972]] aloitti toimintansa Tampereen teknillisen korkeakoulun [[ylioppilaskunta]] (TTKY), joka on sittemmin muuttanut yliopiston nimenmuutoksen myötä oman nimensä [[Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta|Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunnaksi]] (TTYY). Vuonna [[2005]] TTYY:n edustajisto korjasi ylioppilaskuntatoiminnan alkaneeksi vuonna [[1965]], jolloin Tampereen Teekkarit aloittivat toimintansa. Lain mukaan jokaisen perusopiskelijan on kuuluttava ylioppilaskuntaan.
 
Leimallista paikalliselle opiskelijakulttuurille on jokavappuinen ensimmäisen vuoden opiskelijoiden kastaminen [[Tammerkoski|Tammerkoskessa]], ns. teekkarikaste. Siinä 3 - 6 ensimmäisen vuoden opiskelijaa pudotetaan kerralla hetkeksi nosturinkoukkuun kiinnitetyssä korissa hyiseen Tammerkoskeen vappuna. Tämä kastamisperinne alkoi jo vuonna [[1966]].
 
== Yksiköt ==