Ero sivun ”Kansa-yhtymä” versioiden välillä

'''Kansa-yhtymä''' oli vuosina [[1919]]-–[[1994]] toiminut suomalainen [[vakuutusyhtiövakuutus]]ryhmittymäkonserni. Kansa oli osa poliittista vasemmistoa lähellä ollutta edistysmielistä [[osuusliikeosuuskunta|osuustoiminta]]ttäa ja sen toiminnan päättyminen liittyi muiden osuustoiminnallisten yritysten vaikeuksiin.

Kansan alkuna voidaan pitääVuonna [[Kulutusosuuskuntien Keskusliitto1919]]on ''Kulutusosuuskuntien Keskusliittoon'' (KK) kuuluneiden osuuskauppojenOsuusliikkeiden vuonnaperustama 1919''Paloapuyhdistys perustamaaPalonturva'' Paloapuyhdistysoli PalonturvaaKansan alkuna. Yhdistyksen perustamisen taustalla oli vuosina [[Suomen sisällissota1916]]-[[1917|vuoden 1918 sisällissodan7]] jälkeinentapahtunut osuustoimintaliikkeenosuuskauppaliikkeen hajoaminenjakautuminen porvarilliseenpellervolaisiin, Yleisessä Osuuskauppojen Liitossa pysyneisiin [[S-ryhmä|SOK]]:honn jaOsuuskauppoihin sekä edistysmielisiin, vasemmistolaiseen KK:honn perustaneiden ja [[Tradeka|Suomen Osuustukkukaupan]] (OTK) omistaneisiin Osuusliikkeisiin (E-liike). Palonturva alkoi tarjota vuonna [[1922]] vakuutuksia osuuskauppojenOsuusliikkeiden lisäksi myös yksityishenkilöille.

KK:n aloitteesta perustettiin vuonna 1922 [[henkivakuutus]]toimintaa harjoittanut ''Vakuutusosakeyhtiö Kansa''. Yhtiö suuntasi toimintansa työväestöön ja tarjosi ensimmäisenä Suomessa mm. [[ryhmähenkivakuutus|ryhmähenkivakuutuksia]] ja lisäkorvauksia silloin kun vakuutuksenottajan kuolema oli tapaturmainen. <ref>Antila ym, sivu 30</ref>

Yhtiöt yhdistettiin vuonna [[1928]] yhtiöryhmäksi ja Palonturvan niminimeksi muutettiin ''Paloapuyhdistys KansaksiKansa''. Käytännössä yhtiöitä alettiin kutsua nimillä Henki-Kansa ja Palo-Kansa. <ref>Kallenautio, sivut 16-38</ref>

Alkuvuosina Kansa oli ensisijaisesti henkivakuutusyhtiö. Henki-Kansan markkinaosuus oli [[1930-luku|1930-luvun]] lopussa noin 12 % kun taas Palo-Kansan osuus vahinkovakuutuksista oli vain muutamia prosentteja. Osuus vahinkovakuutuksista alkoi nousta Palo-Kansan aloitettua liikennevakuutusten myynnin vuonna [[1938]].

Eläkevakuutusten hoitoa varten perustettiin vuonna 1935 ''Eläkelaitos Tuki'', johon järjestettiin jäsenosuuskauppojenE-liikkeen toimihenkilöiden [[eläkevakuutus|eläkevakuutukset]]. <ref>Kallenautio, sivut 57-59</ref>

== Kasvun vuodet ==

Yhtiöiden toiminta perustui [[1940-luku|1940-luvun]] lopulta sodan jälkeisinä vuosina OTK:laisenE-liikkeen osuuskauppaorganisaationorganisaation tukeen. Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen sekä eläkevakuutuksen maksutulo koostui lähes täysin osuuskauppojenOsuusliikkeiden vakuutuksista. Samoin henkivakuutuksissa pääasiallisin markkinointikanava oli osuuskauppojenE-liikkeen henkilökunnasta koostunut asiamiesverkosto.

1940-luvulta lähtien Kansasta alkoi myös muodostua osuusliikkeidenOsuusliikkeiden rahoittaja. Kansa sijoitti omaisuuttaan sekä kaupan investointeihin että [[rakennusliikeHaka Oy|Haka]]n toteuttamaan asuntotuotantoon.<ref>Kallenautio, sivut 89-90</ref>

Kansa toimi [[1950-luku|1950-luvulla]] ajoittain aggressiivisesti vahinkovakuutusten hinnoittelussa ja irtaantui vahinkoyhtiöidenvahinkovakuutusyhtiöiden yhteisistä vahinkotariffeista. Seuraavalla vuosikymmenellä Kansa palasi takaisin noudattamaan yhteisiä hinnastoja. Yksityishenkilöiden vakuuttajana Kansa nousi yli 10 %:n markkinaosuuteen mutta yritysten vakuutuksissa sillä oli vain marginaalinen rooli.

Kansan pääkonttoriksi tuli vuonna [[1962]] [[Hämeentie (Helsinki)|Helsingin Hämeentie]] 33:een, nykyisen [[Sörnäisten metroasema]]n välittömään läheisyyteen rakennettu uusi toimitalo. Pääkonttori muistetaan talon katolla olleesta [[Ilmatieteen laitos|Ilmatieteen laitoksen]] hoitamasta säätornista, joka ennusti säätilaa 12 tuntia eteenpäin.

Kansa pyrki 1960-luvulta lähtien rakentamaan omaa paikallistoimistojen verkkoa. Tällä pyrittiin luomaan yhteyksiä suoraan kuluttajiin. Samaan aikaan tiivistettiin kuitenkin yhteistyötä myös osuuskauppojenE-liikkeen sekä 1970-luvulta lähtien erityisesti [[Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö|SAK:laisen]]:laisen ammattiyhdistysliikkeen kanssa. Kansan johtokunnassa oli ollut alusta alkaen OTK:n, KK:n ja Osuusliike [[Elanto|Elannon]] johtoa, mutta vuodesta [[1969]] johtokuntaan tuli myös SAK:n nimeämiä jäseniä.

OsuuskauppaliikkeenE-liikkeen ja SAK:n merkitys näkyi myös työntekijäin eläkelain (TEL) voimaantulon 1962 jälkeen. Eläkekassa Tuen vakuutuskanta koostui pääosin näiden kahden tahon ottamista vakuutuksista.<ref>Kallenautio, sivu 159</ref>.

== Toiminta 1970-1980 –luvuillaja 1980–luvuilla ==

Kansan kehitys vauhdittui vuonna [[1973]] kun toimitusjohtajaksi tuli vakuutusmatemaatikko Erkki Pesonen. Jo seuraavana vuonna SAK:sta ja useimmista sen jäsenliitoista tuli Kansan osakkaita. Kansan asiakashankinnan pääkohteeksi tuli hiipuvien E-osuuskauppojenOsuusliikkeiden jäsenten sijaan SAK:n jäsenistö. Myöhemmin myös [[Suomen Työväen Urheiluliitto|Työväen Urheiluliitto]] tuli Kansan osakkaaksi. <ref>Kallenautio, sivut 167-169</ref>

Kansan organisaatio muutettiin [[1978]] yhtymämuotoiseksi. Emoyhtiöksi muodostettiin ''Kansa-yhtymä Oy''. Sen omistuksessa olivat Vahinkovakuutusosakeyhtiö Kansa (Vahinko-Kansa), Henkivakuutusosakeyhtiö Kansa (Henki-Kansa) sekä Eläkevakuutusosakeyhtiö Kansa (Eläke-Kansa). <ref>Kallenautio, sivu 181</ref>

Voimakkaista ponnisteluista huolimatta Kansa-yhtymä pysyi varsin pienenä vakuutusyhtiöryhmänä. Esimerkiksi vahinkovakuutuksissa Kansan markkinaosuus pysyi selvästi alle 10 %:n. Lisäksi uusien vakuutustuotteiden kehittäminen osoittautui varsin kalliiksi, vaikka Kansa pysyikin pitkään 1980-luvulle erittäin vakavaraisena yhtymänä. <ref>Kallenautio, sivut 199-208</ref>

== Jälleenvakuutus ==

Erkki Pesosen johdolla Kansa suuntautui vuodesta [[1977]] lähtien voimakkaasti kansainväliseen jälleenvakuutukseen. Tällöin Kansa perusti yhdessä ruotsalaisen vakuutusyhtiön Folksamin ja norjalaisen Samvirken kanssa Lontooseen yhteisen jälleenvakuutusyhtiön, Folksam UK:n. Tämän lisäksi Kansa osti osuuden Yhdysvalloissa, [[Illinois]]issa toimineesta vakuutusyhtiöstä Evanston Illinois Companystä. [[Bermuda]]lle puolestaan perustettiin Kansan ulkomaantoimintoja hoitavaksi yhtiöksi Kansa International Insurance Company Ltd. Kansan ulkomaanvakuutustoiminnan vakuutusmaksut nousivat voimakkaasti ja olivat jo vuonna [[1978]] noin 115 milj. markkaa. <ref>Kallenautio, sivut 225-226</ref>

Ulkomaantoiminnot alkoivat tuottaa tappiota vuodesta [[1982]] alkaen. Tästä huolimatta toimintaa ulkomailla kasvatettiin. Tappiot johtivat lopulta vuonna [[1986]] Erkki Pesosen eroon toimitusjohtajan paikalta. Uudeksi toimitusjohtajaksi valittiin [[Matti Packalén]]. Myös hänen aikanaan aloitettiin riskialttiita ulkomaansijoituksia. Packalénista tuli sittemmin [[Alma Media]]n toimitusjohtaja. <ref>Rislakki, sivu 224</ref>

Vuodesta 1986 lähtien ongelmia aiheutti Kansan osaksi omistama yhdysvaltalainen [[luottovakuutus]]toimintaa harjoittanut Clarendon Group Ltd. Se joutui suuriin taloudellisiin vaikeuksiin myöntämiensä lainojen perinnässä. Clarendonin tilanteen heikettyä vastuuta luotoista alettiin siirtää suoraan Vahinko-Kansalle jonka vakavaraisuus heikkeni. Uutta pääomaa jouduttiin keräämään omistajilta.<ref>Kallenautio, sivut 260-264. </ref>

Suurimmillaan Kansan jälleenvakuutuksen vastuut olivat noin 15 miljardia markkaa. <ref>Seppänen, sivu 126</ref>

OTK:laisen osuuskauppaliikkeenE-liikkeen taloudellisen tilan heiketessä tuli Kansasta yhä enenevässä määrin sen toiminnan rahoittaja. Vuonna [[1983]] perustettiin ''Kantava Oy'', josta tuli [[Tradeka-yhtymä|E-osuusliikeosuuskunta Ekan]] jaomistama Kansaholding-yhtymänyhtiö, omistajanajoka toimivaomisti holdingKansa-yhtiöyhtymän. KäytännössäTällä järjestelyllä Kansasta tuli tällä järjestelyllä Ekan tytäryhtiö.<ref>Kallenautio, sivut 234-235</ref>

Kantava –konserninKantava–konsernin perustaminen johti lopulta tilanteeseen, jossa konsernin heikosti kannattavien osien, erityisesti Ekan rahoitusvajetta paikattiin konsernin muiden yhtiöiden kassavaroista. Käytännössä tämä tarkoitti Eläke-Kansan varojen siirtoa Ekan käyttöön. Rahavarojen siirto johti tilanteeseen jossa Ekan taloudellisen tilanteen heikkeneminen vaaransi myös vakuutusyhtiöiden tulevaisuuden. Rahoitustilannetta parantaakseen Kantava pyrki myymään vahinkovakuutustoiminnan ulkomaiselle ostajalle. Nämä pitivät sekä Vahinko-Kansaa että suomalaisia vakuutusmarkkinoita ylipäätään liian pieninä.

== Kansan loppuvaiheet ==

Eka hakeutui loppuvuonna [[1993]] [[yrityssaneeraus|yrityssaneeraukseen]]. Osana saneeraustoimista Vahinko-Kansa myytiin [[Sampo (yritys)-konserni|Sammolle]], eli nykyiselle [[If|If-Vahinkovakuutusyhtiölle]]ille. Vahinko-Kansa toimi aluksi tytäryhtiönä, mutta vuonna [[1996]] sen toiminta fuusioitiin Sampoon.

Eläke-Kansa ja Henki-Kansa ajautuivat [[konkurssi]]in vuonna [[1995]]. Eläke-Kansan vakuutuskanta jaettiin muiden suomalaisten työeläkeyhtiöiden kesken markkinaosuuksien suhteessa. Eläke-Kansan ylimmältä johdolta vaadittiin myöhemmin oikeudessa vahingonkorvauksia yrityksen omaisuuden luovuttamisesta Kantava –konsernin muille yhtiöille. Vaatimukset kuitenkin hylättiin oikeudessa.

Henki-Kansa jatkaa toimintaansa konkurssipesänä ja vakuutuslainsäädännössä määriteltynä ns. erityisenä selvityspesänä. Selvityspesä on maksanut korvauksia ja vakuutussäästöjä asiakkailleen [[vakuutusvalvontavirasto]]nVakuutusvalvontaviraston suostumuksella. Korvaukset on kyetty viime vuosina maksamaan täysimääräisesti. Neuvottelut vakuutuskannan siirtämisestä johonkin muuhun henkivakuutusyhtiöön ovat edelleen käynnissä. <ref>Antila ym, sivu 30</ref>