Ero sivun ”Oulun kauppaseura” versioiden välillä

17 merkkiä poistettu ,  8 vuotta sitten
p
kh
p (kh)
}}
 
'''Oulun Kauppaseura''' perustettiin vuonna [[1771]] ja se lakkasi vuonna [[1915]]. Kauppaseura edisti merenkulkua, tervan-, puutavaran-, laivojen valmistuksenvalmistusta, sataman ylläpitoylläpitoa ym. vientitoimintaa. Lisäksi Kauppaseura hallinnoi, kauppiaiden eläkekassaa, [[Oulun tervahovi]]n toimintaa, ruutikauppaa ja [[Pakkahuone]]tta. Kauppaseura esitti myös, kauppa- ja laivaporvarioikeuksia, rakennushankkeita, nimityksiä, ym. uudistuksia maistraatin käsiteltäväksi.
 
==Kauppaseurat==
Ruotsissa oli aiemmin 1700 luvun1700–luvun alussa annettu eräille kaupungeille ohjesäännöt [[Ruotsin Itä-Intian kauppakomppania|kauppakomppanian]] eli kauppaseuran perustamiseksi. Näillä ohjeilla annettiin seikkaperäiset määräykset asianomaisen kaupungin kaupasta ja sen harjoittajista. Näillä kauppaseuroilla oli oikeus käyttää tuomiovaltaa kauppaa koskevissa asioissa. Ohjesäännöt vahvistettiin mm. Göteborgin kauppaseuralle v. [[1738]], Gävlen v. [[1738]] ja Yestadin v. [[1740]]
<ref name="OKS19"/>. Kauppaseuran jäsenistö koostui lähinnä tukkukauppatoimintaa harjoittavista kauppiaista, jotka halusivat edistää vientitoimintaa. Teurastajat, torikauppiaat, leipurit, jumanpanijat ym. ammatin harjoittajat muodostivat oman ryhmänsä ja heidän elinkeinoistaan oli voimassa erityiset omat säännöt.
 
== Perustaminen==
Oulun Kauppaseura perustettiin vuonna [[1771]]. Oulun saatua [[tapulikaupunki]] oikeudet [[1765]], päättivät porvarit järjestäytyä parantaakseen ulkomaan kaupan käyntiäulkomaankaupankäyntiä. Uudessa tilanteessa voitiin ryhtyä täydessä laajuudessa suoranaisiin kauppasuhteisiin ulkomaiden kanssa ja Tukholmasta riippumatta ja järjestää tuontia sekä vientiä. Perustaja jäseniäPerustajajäseniä Oulussa olivat sen ajan suurimmat kauppamiehet <ref name="OKS29" />.
 
==Toimintakaudet==
Toimintakaudet jakaantuvat puheenjohtajan mukaan. Puheenjohtajia olivat mm.
* 1771-1810 eri puheenjohtajia (puheenjohtaja käytäntöpuheenjohtajakäytäntö oli kokous kohtainenkokouskohtainen)<ref name="OKS29" />
* 1811-1827 Iisak Carsrtröm <ref name="OKS175" />
* 1828-1843 J. F. Lundeman
* 1844-1852 Anders Nylander <ref name="OKS220" />
* 1853-1873 J. W. Snellman <ref name="OKS232" />
* 1873-1915 eri puheenjohtajia (puheenjohtaja kaudetpuheenjohtajakaudet olivat lyhyitä 1-4 vuotta) <ref name="OKS305" />
 
===Toimikausi 1771-1810===
Oulun kauppaseuran ensimmäinen puheenjohtaja oli Efraim WaclinWacklin. EnsimäisenäEnsimmäisenä toimintakakautenatoimintakautena mukana olevista kauppias suvuistakauppiassuvuista mainittakoon mm; WaclininWacklinin, Engmanin, Nylanderin suvut. Vuonna [[1777]] päätettiin perustaa Oulun tervahovi <ref name="OKS88" />. [[1734]] laadittiin kauppaseuralle ohjesääntö kauppaporvarioikeuksien edellyttämästä oppijaksosta sekä vaadittavasta opin näytteestäopinnäytteestä. Oulun KappaseuraKauppaseura toimi perustamisen jälkeen Maistraatin alaisuudessa, mutta jo vuonna [[1800]] se toimi maistraatin nähden täysin riippumattomana. Kauppaseuran alkutaival ei ollut helppoahelppo. Takana oli [[1783]] päättynyt Yhdysvaltain vapaus sotavapaussota, joka oli tuottanut suuria voittoja kauppiaille. Edessä olevat sodat ajoivat Suomen laman.
[[Kustaa III:n sota]] oli Ruotsin ja Venäjän välinen sota kesäkuusta [[1788]] elokuuhun [[1790]]. Sota ei koskettanut suoranaisesti Oulua, mutta tuona ajanjaksona usea kauppias ajautui konkurssiin ulkomaan kaupanulkomaankaupan lakattua.
[[Suomen sota]] oli [[Venäjän keisarikunta|Venäjän]] ja [[Ruotsi]]n välinen sota, joka käytiin vuosina [[1808]]&ndash;[[1809]] <ref name="SS1" />. Tämä asetti Kauppaseurat aivan uuteen tilanteeseen. Aluksi Oulun Kauppaseura suhtautui uuteen miehittäjään hyvin vihamielisesti, mutta myöhemmin uusi valloittaja osoittautui uudeksi mahdollisuudeksi edistää ja uudistaa kauppankäyntiäkaupankäyntiä<ref name="OUKA1" /><ref name="OUKA2" />.
 
===Toimikausi 1811-1827===
Toimintaan mukaan tulleista kauppias suvuistakauppiassuvuista mainittakoon mm; Forsmanin, Franzénin, Höckertin, Niskan, Spolanderin suvut jne. [[1816]] päätettiin perustettiin ruoppauskassa ja -toimikunta. Ensimmäisenä johtajina toimivat C. F. Junnelius ja Johan Wickman. Vuonna [[1819]] kauppaseura esitti Ruoppauskassanruoppauskassan toiminnan aloittamisesta anomuksen keisari [[Aleksanteri I]]:lle, joka vahvisti säännöt ja ruoppaus taksatruoppaustaksat<ref name="OKS184"/>. Vuonna [[1822]] kaupunkia kohtasi [[Oulun palo|Oulun suurpalo]]. Usea kappiaskauppias kärsi suuria tuhoja, jotka jäivät korvaamatta vakuutuksien puuttuessa. Tulipalo ei vaurioittanut Toppilan sataman varastoja ja laivastoa.
 
===Toimikausi 1828-1843===
[[1828]] perustettiin Oulun läänin talousseura ja [[Oulun linna]]n raunioiden jäljelle jääneeseen osaan vuonna ruutikellari. Vuonna [[1830]] keisari [[Nikolai I]] vieraili Oulussa. Keisarin matkareittinä oli Oulu-Kajaanin tervareitiintervareittiin ja teollisuuteen tutustuminen. Kauppaseura asetti vierailuvartenvierailua varten toimikunnan. Johtajaksi valittiin Erik Junnelius, joka hankki retkeä varten 24 miestä ja 3 purtta. Retkikunnan johtajaksi valittiin kapteeni Johan Junnelius ja varapäälliköksi perämies Christian Svanljung<ref name="OKS191-193"/><ref name="Keisari1"/><ref name="keisari2"/>.
[[1839]] perustettiin Oulun kauppiaiden eläkekassa, joka takasi mm. osakkaina olevien kauppiaiden eläkeeneläkkeen sekä hukkuneiden jäsenien leskien eläkkeet. Kauppaseura antoi Anders Nylanderille vuonna [[1836]] tehtäväksi ostaa höyryalus Ouluun ja perustaaaperustaa sille yhtiö. Alus saatiin vasta vuonna [[1839]] Ouluun. [[Höyrylaiva]] oli nimeltään [[S/S Uleåborg]] ja se oli valmistettu Ruotsissa. Sen ensimmäinen kapteeni oli Carl Ramberg, jonka jälkeen kapteenina toimi Johan Junnelius. Koska toiminta osoittautui tappiolliseksi laiva myytiin Turkuun, jossa se sai nimen S/S Union.
 
===Toimikausi 1844-1852===
 
===Toimikausi 1853-1873===
Tätä ajanjaksoa sanotaan yhdeksi Oulun Kauppaseuran monivaiheisimmista ajanjaksoista. Ouluun perustettiin mm. uusi suolahuone, köyden punomoköydenpunomo. Kesällä [[1854]] syttyi [[Krimin sota]], josta käytettiin nimitystä [[Oolannin sota]]. [[englanti|Englantilais]] [[ranska]]lainen laivasto-osasto teki tuhoja myös Suomen rannikolla. Pohjoiseen irtautunut Englantilaisten laiva osaston 4 höyry fregattiahöyryfregattia; [[HMS Leopard (1850)|Leopard]], [[HMS Odin (1846)|Odin]], [[HMS Valorous (1851)|Valarous]] ja [[HMS Vulture (1843)|Vulture]], jotka saapuivat Ouluun 1. kesäkuuta. Laivaston komentaja Honway Plumridge määräsi poltettavaksi kaiken materiaalin, mitä voitiin käyttää sotatoimien hyväksi. Englantilaiset polttivat [[Oulun satama]]n rakennukset, Toppilan sataman varastot, [[tervahovi]]n, jolloin tervaa paloi tuhansia [[tynnyri|tynnyreitä]]. Englantilaiset polttivat myös 41 laivaa Oulun kauppalaivastosta, joka oli Turun jälkeen maan toiseksi suurin. Palon aikana Petter Henrik Junnelius neuvotteli Toppilassa Englantilaistenenglantilaisten kanssa, että nämä säästäisivät asuin rakennuksetasuinrakennukset. Neuvottelun tuloksena ja Junneliuksen jatkotoimien avulla palo saatiin rajattua tervahovin alueellaalueelle. Tästä Kauppaseura palkitsi Junneliuksen<ref name="OKS251"/>. Krimin sodan jälkeen Suomessa myönnettiin valtionlainoja tuhoutuneen laivaston elvyttämiseksi. Vuonna [[1860]] Oulun kauppalaivasto kohosikin suomenSuomen suurimmaksi laivastoksi.
Kauppaseura antoi [[Johan OldenburgilleOldenburg]]ille suunniteltavaksi omistamansa [[Toppila|Toppilan tilan]] kaavoituksen [[1854]], josta se vuokrasi palstoja jäsenilleen. Näin syntyi Ouluun Toppilansalmen huvila -alue<ref name="niskala19"/>. Alueelle perustettiin useita tehtaita kuten mm. [[Toppilan Mallasjuomatehdas]] [[1862]]. Kyseisellä aikajaksolla perustettiin myös Ouluun Kauppa- ja [[1875]] [[Oulun merikoulu]]. Oulun Kauppaseura teki useita ehdotuksia, silloista, salakuljetuksen ehkäisemisestä, avustuskohteista. Myös höyrylaiva yhteydethöyrylaivayhteydet avattiin Ouluun. [[Toppila]]n Kauppaseuran omistaman tilan vuokratontit yhdistettiin Oulun kaupunkiin.
 
===Toimikausi 1873-1915===
Vuonna [[1875]] tuli voimaan laki kunnallishallinnosta kaupungeissa. Kauppaseuran hallinnassa ollut Oulun satama siirtyi Oulun Kaupunginkaupungin viranomaisten hallintaan<ref name="OKS305" />
. Vuonna [[1880]] tuli voimaan myös uusi elinkeinolainsäädäntö, joka poisti vanhan porvarioikeus-käsitteen. Täten myös elinkeino lupienelinkeinolupien myöntäminen siirtyi valtion hallinnon alaisuuteen kaupunkien viranomaisille<ref name="OKS305" />
. Vuonna [[1915]] Oulun Kauppiaiden eläkekassa lopetti toimintansa. Suurien muutoksien myötä oli vaikeaa saada puheenjohtajia Kauppaseurallekauppaseuralle. Useiden kieltäytymisien ja vuodenmittaistenvuoden puheenjohtajamittaisten kausienpuheenjohtajakausien jälkeen Oulun Kauppaseuran toiminta lakkasi olemasta<ref name="OKS305" />
. Oulun Kauppiaiden Eläkekassan karttuneita varoja on jaettu paikalliseen hyväntekeväisyyteen näihin päiviin asti. Viimeisenä toimintakautenaan mainittakoon jäsenten suvuista mm; Hammar, Sandelin, Åström.
 
==Nykypäivä==
Samaa työtä on jatkanut Oulussa [[Oulun kauppakamari]], jonka perustivat Ouluun kauppaseuran entiset jäsenet. Oulun kauppaseuran säätiö on edelleen olemassa ja jakaa kertyneitä varoja Yliopistoyliopisto- sekä kaupallisen alan opppilaitoksenoppilaitoksen opiskelijoille. Lisäksi säätiö kunnostaa vanhoja Oulun kauppiaiden hautoja, sekä on lahjoittanut Oulun kulttuurikohteisiin varoja.
 
==Aiheesta muualla==
7 811

muokkausta