Versio 9. elokuuta 2011 kello 14.38 muokkaa Escarbot (keskustelu \| muokkaukset) 89 186 muokkausta p r2.5.5) (Botti lisäsi: ceb:Bus rapid transit ← Vanhempi muutos		Versio 15. elokuuta 2011 kello 21.31 muokkaa kumoa Shinnin (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 7 393 muokkausta p l, turhia rivinvaihtoja pois Uudempi muutos →
Rivi 4: == Bussimetron ominaisuudet == Bussimetrojärjestelmä poikkeaa tavanomaisesta kaupunkilinja-autoliikenteestä ennen kaikkea etuisuuksien takia. Bussimetroliikenne on pääosin omalla kaistallaan, osaksi eri tasossa kuin muu liikenne ja sillä on liikennevaloetuuksia. Bussimetrojärjestelmistä yleensä vain keskeinen runko-osa on varustettu tehokkain etuuksin ja sillä kulkee useita linjoja jotka tulevat väylälle eri suunnista. Bussimetrojärjestelmässä voidaan käyttää [[kaksinivelbussi \|kaksinivelbusseja]] tai [[johdinauto]]ja. Bussimetrojärjestelmissä käytetään usein myös erilaisia pakko-ohjausjärjestelmiä, joissa bussia ohjaa kisko, korotettu reunakivi tai optinen ohjaus. Bussimetroja on esitelty erityisesti Pohjoismaissa, Yhdysvalloissa ja Britteinsaarilla edullisempana vaihtoehtona [[pikaraitiotie\|pikaraitiotielle]] ja esimerkiksi Tukholman keskustan bussimetro on toteutettu nimenomaan [[raitiotie]]n sijasta. Helsingin [[Bussi-Jokeri\|Jokeri-linja]] toteutetaan pikaraitiotietä edeltävänä kehitysvaiheena. Bussimetroja on esitelty erityisesti Pohjoismaissa, Yhdysvalloissa ja Britteinsaarilla edullisempana vaihtoehtona [[pikaraitiotie\|pikaraitiotielle]] ja esimerkiksi Tukholman keskustan bussimetro on toteutettu nimenomaan [[raitiotie]]n sijasta. Helsingin [[Bussi-Jokeri\|Jokeri-linja]] toteutetaan pikaraitiotietä edeltävänä kehitysvaiheena. Pohjoismaissa perinteiseen dieselbussiteknologiaan perustuvat bussimetroratkaisut ovat menestyneet hyvin. Matkustajamäärät ovat nousseet ja liikennöintikustannukset matkustajaa kohden ovat edullisia. Tukholmassa, Göteborgissa ja Helsingissä runkobussilinjoilla matkustajamäärän kasvu on ollut niin suurta, että bussijärjestelmien maksimikapasiteetti on saavutettu. Pakko-ohjattujen bussimetrojen käyttökokemukset Saksassa ja Ranskassa ovat olleet ristiriitaisia. Bussimetrojen arvostelijat ovat esittäneet, että hintaetu on vain näennäinen ja bussin korkeat liikennöintikustannukset tekevät bussimetrosta raitiotietä kalliimman. Kokonaan eritasoinen bussiväylä voi olla jopa pikaraitiotietä kalliimpi. Bussimetrotyyppisiä järjestelmiä voidaan pitää perusteltuina kohtuullisilla liikennemäärillä. Sen sijaan vaikuttaa siltä, että hyvin korkeilla liikennemäärillä ne eivät korvaa [[kaupunkiraideliikenne]]ttä.▼ ~~Pakko-ohjattujen bussimetrojen käyttökokemukset Saksassa ja Ranskassa ovat olleet ristiriitaisia.~~ ▲Bussimetrojen arvostelijat ovat esittäneet, että hintaetu on vain näennäinen ja bussin korkeat liikennöintikustannukset tekevät bussimetrosta raitiotietä kalliimman. Kokonaan eritasoinen bussiväylä voi olla jopa pikaraitiotietä kalliimpi. Bussimetrotyyppisiä järjestelmiä voidaan pitää perusteltuina kohtuullisilla liikennemäärillä. Sen sijaan vaikuttaa siltä, että hyvin korkeilla liikennemäärillä ne eivät korvaa [[kaupunkiraideliikenne]]ttä. == Bussimetrojärjestelmiä == Suomessa bussimetroksi voidaan luonnehtia [[bussi-Jokeri]]a, Westendinasema - Tapiola - Leppävaara - Haaga - Maunula - Oulunkylä - Viikki - Itäkeskus, sekä [[Länsiväylä]]n bussikaistoja. Jokeri - linja on suunniteltu siten, että se voidaan muuttaa raitiotieksi myöhemmässä vaiheessa. [[Tampere]]ella bussimetroa on esitetty pikaraitiotien vaihtoehdoksi. Bussimetrot, usein "runkolinja" (stomlinje) - nimityksellä, ovat suosittu liikenneratkaisu Ruotsin suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa. [[Tukholma]]n keskustaan toteutettu Stomlinjet, bussilinjat 1, 2, 3 ja 4, ovat luonteeltaan bussimetroja. Niitä liikennöidään sinisillä kaksinivelbusseilla. [[Jönköping]]in kaupunkiin on toteutettu runkolinjaverkko, joka kattaa bussilinjat 1, 2 ja 3. [[Göteborg]]issa runkobussilinjat 16 ja 17 kulkevat osittain samoja kaistoja pitkin raitiotien kanssa. [[Lund]]in kaupunkiin on toteutettu erillinen joukkoliikenneväylä Lundalänken, joka on bussimetron luonteinen. Ruotsissa useimmat bussimetrot on suunniteltu siten, että ne voidaan kuormituksen kasvaessa muuttaa raitiotieksi. Ainakin Tukholman linja 4 ja Göteborgin linjan 16 pohjoisosa muutetaan todennäköisesti lähimmän vuosikymmenen aikana raitiotieksi. Norjassa bussimetro on toteutettu [[Kristiansand]]in kaupunkiin. Ruotsissa useimmat bussimetrot on suunniteltu siten, että ne voidaan kuormituksen kasvaessa muuttaa raitiotieksi. Ainakin Tukholman linja 4 ja Göteborgin linjan 16 pohjoisosa muutetaan todennäköisesti lähimmän vuosikymmenen aikana raitiotieksi. ~~Norjassa bussimetro on toteutettu [[Kristiansand]]in kaupunkiin.~~ Saksassa [[Oberhausen]]in kaupungin tärkeimmät runkolinjat kulkevat välillä Sterkrade - Neue Mitte - Oberhausen muusta liikenteestä erotetulla reitillä, jolla kulkevat myös linjan 112 raitiovaunut. Tämä bussimetrojärjestelmä on rakennettu 1996. Essenissä bussilinjat 145, 146 ja 147 on varustettu pakko-ohjauksella 1980-luvulla. Järjestelmästä on kuitenkin tarkoitus luopua.▼ Ranskassa [[Nancy]]ssä ja [[Caen]]issa on otettu käyttöön 2000-luvun alussa Bombardierin TVR - teknologiaan perustuvat bussimetrot, joita on markkinoitu "kumipyöräraitiovaunuina". Järjestelmien hinta oli korkea ja käyttökokemukset ovat olleet huonoja. ▲Saksassa [[Oberhausen]]in kaupungin tärkeimmät runkolinjat kulkevat välillä Sterkrade - Neue Mitte - Oberhausen muusta liikenteestä erotetulla reitillä, jolla kulkevat myös linjan 112 raitiovaunut. Tämä bussimetrojärjestelmä on rakennettu 1996. Essenissä bussilinjat 145, 146 ja 147 on varustettu pakko-ohjauksella 1980-luvulla. Järjestelmästä on kuitenkin tarkoitus luopua. Ranskassa [[Nancy]]ssä ja [[Caen]]issa on otettu käyttöön 2000-luvun alussa Bombardierin TVR - teknologiaan perustuvat bussimetrot, joita on markkinoitu "kumipyöräraitiovaunuina". Järjestelmien hinta oli korkea ja käyttökokemukset ovat olleet huonoja. Yhdysvalloissa [[Boston]]issa on käytössä bussimetro nk. Silver Line ja [[Pittsburgh]]issa on laaja bussiväyläverkko. Kanadan [[Ottawa]]ssa on laaja bussiväyläverkko. Australian [[Adelaide]]ssa on pakko-ohjaukseen perustuva bussimetro. Yhdysvalloissa [[Boston]]issa on käytössä bussimetro nk. Silver Line ja [[Pittsburgh]]issa on laaja bussiväyläverkko. Kanadan [[Ottawa]]ssa on laaja bussiväyläverkko. Australian [[Adelaide]]ssa on pakko-ohjaukseen perustuva bussimetro. Kaikkein tunnetuin bussimetrojärjestelmä on Brasilian [[Curitiba]]n pikabussiverkko, jota bussimetron kannattajat pitävät kaikkein parhaana bussimetrojärjestelmänä. Linjastosta tosin osa tullaan korvaamaan pikaraitiotiellä. Ecuadorin [[Quito]]ssa on johdinautoihin perustuva bussimetro, El Trole. == Aiheesta muualla == * [http://www.kaupunkiliikenne.net/Urabussi.htm Pakko-ohjattujen bussien teknologian esittely www.kaupunkiliikenne.net - sivulla] * [http://www.lightrailnow.org/facts/fa_brt.htm Bussimetrojen arvostelua www.lightrail.now - sivulla] [[Luokka:~~Joukkoliikenne~~Kulkuneuvo]] ~~[[Luokka:Liikennevälineet]]~~ [[Luokka:Linja-autoliikenne]]

Ero sivun ”Bussimetro” versioiden välillä