Avaa päävalikko

Muutokset

295 merkkiä lisätty, 8 vuotta sitten
kuva, kh, palstoitus
'''Tutkimus''' tarkoittaa järjestelmällistä, erityisesti [[tiede|tieteellistä]] toimintaa jonkin asian selvittämiseksi.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Nurmi, Timo | Nimeke=Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja | Selite=3. tarkistettu ja päivitetty painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-20-6541-X}}<br>{{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}}</ref>.
{{lähteetön}}
[[File:Odour intens scale.jpg|thumb|Usein tutkimuksessa tarvitaan monimutkaisia teknisiä apuvälineitä, mutta myös aistinvaraisia testejä tehdään. Kuvassa hajutesti.]]
'''Tutkimus''' tarkoittaa järjestelmällistä, erityisesti [[tiede|tieteellistä]], toimintaa jonkin asian selvittämiseksi.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Nurmi, Timo | Nimeke=Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja | Selite=3. tarkistettu ja päivitetty painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-20-6541-X}}<br>{{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}}</ref>.
Tutkimuksen käsitettä käytetään monenlaisissa yhteyksissä tarkoittamaan selvityksen tekoa ja siihen liittyviä järjestelyjä, joilla pyritään saamaan lisätietoa aiheesta tai edistämään ongelman ratkaisua. Tutkimustoimintaa luonnehditaan yleensä sen laadun sekä luonteen perusteella.
 
== Yleistä ==
 
Perinteisesti tutkimus jaetaan perustutkimukseen sekä soveltavaan tutkimukseen; yhdistelmätutkimuksessa pyritään yhdistelemään kummankin tavoitteita. Käsitettä käytetään yleisesti [[tiede|tieteessä]], mutta myös erilaisissa [[yhteiskunta|yhteiskunnallissayhteiskunnallisissa]] yhteyksissä. Puhutaankin tieteellisistä ja yksityisistä tutkimuksista, joista viimeksi mainittu ei täytä tieteen julkaisukriteereitä. Yksityinen tutkimus ei silti välttämättä ole [[näennäistiede|näennäis-]] tai epätieteellistä. Epätieteellinen tutkimus ei noudata [[proseduuri|proseduureissaan]] [[tieteellinen menetelmä|tieteellistä menetelmää]].
 
Tutkimukseen liittyy usein [[koe]]järjestely tai muu käytännöllinen toimenpide (esimerkiksi [[haastattelu]]), jonka avulla pyritään saamaan tietoa tutkittavasta aiheesta. Tutkimukset jaetaan ympäristön mukaan [[laboratorio]]- ja [[kenttätutkimus|kenttätutkimuksiin]]. Lisäksi yleisten menetelmien yhteydessä käytetään usein jakoa havainnoivaan ja kokeelliseen tutkimukseen. Tiedollisten tavoitteiden perusteella voidaan käyttää jakoa [[laadullinen tutkimus|kvalitatiiviseen]] ja [[kvantitatiivinen tutkimus|kvantitatiiviseen tutkimukseen]]. Tosin pitää kuitenkin muistaa, että nämä jaottelut eivät sovellu sellaisiin tutkimuksiin, jotka sisältävät useantyyppisiä ympäristöjä, menetelmiä ja tavoitteita. Saaduista tuloksista tehdään yleensä (kirjallinen) yhteenveto sekä pohdinta, jonka avulla voidaan arvioida tutkimuksen tuloksia ja onnistumista sekä ehdottaa mahdollisia jatkotoimenpiteitä.
Jos etsinnällinen (tai eksploratiivinen) tutkimus johtaa yllättävien tutkimusongelmien löytymiseen, saattaa se olla merkki [[paradigma]]n muutoksesta. Tiede ajautuu rakenteelliseen [[kriisi (tilanne)|kriisi]]in, jos tutkimuksessa ei pystytä löytämään toimivia ratkaisuja näihin ongelmiin vanhan paradigman puitteissa. Tällöin normaalitieteen rinnalle muodostuu [[rajatiede]]ttä, jonka tavoitteena on rakentaa kokonaan uudenlaiselle paradigmalle perustuvia ratkaisuja. Onnistuessaan tässä kuvaan tulee [[esitiede]], jossa uusi tieto hiljalleen vakiintuu osaksi [[normaalitiede]]ttä.
 
Tutkimus voidaan myös jakaa [[primaaritutkimmusprimaaritutkimus|alkuperäiseen tutkimukseen]] kuten uusiin teorioihin sekä [[sekundaaritutkimus|toissijaiseen tutkimukseen]], joka [[analyysi|analysoi]], jäsentää, yhdistelee, arvioi, tulkitsee ja [[synteesi|syntetisoi]] primaaritutkimusta. [[Wikipedia]]n linjana on julkaista vain toissijaista tutkimusta.
 
Tutkimuksen luonteesta riippuen siihen voidaan sisällyttää useita erilaisia tutkimusmenetelmiä. Tutkimusmenetelmän valinnassa oleellista on tutkimuskohteen luonne, käytettävissä olevat tutkimusympäristöt sekä tutkimuksen tavoite. Lisäksi täytyy selvittää, miten tutkimusasetelma mahdollisesti vaikuttaa tutkimuskohteeseen. Tunnettuja tutkimusmenetelmiä ovat:
{{palstoitus alkaa}}
 
* [[Toimintatutkimus]]
* [[Kartoitus]]
* [[Intuitio|Intuitiivinen tutkimus]]
* [[Koe|Kokeet]]
{{palstanvaihto}}
* [[Haastattelu]]t
* [[Matematiikka|Matemaattiset mallit]]
* [[Sisällönanalyysi]] (myös sisältöanalyysi)
* [[Etnografia]]
{{palstoitus loppuu}}
 
== Tutkimusprosessi ==
 
== Katso myös ==
{{palstoitus alkaa}}
 
* [[Avoin tutkimus]]
* [[Empiirinen tutkimus]]
* [[Laboratoriotutkimus]]
* [[Konferenssi]]
{{palstanvaihto}}
* [[Markkinatutkimus]]
* [[Markkinointitutkimus]]
* [[Tutkimuseettinen neuvottelukunta]]
* [[Tutkimusvilppi]]
{{palstoitus loppuu}}
 
== Kirjallisuutta ==
14 767

muokkausta