Ero sivun ”Katkaravut” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
MerlIwBot (keskustelu | muokkaukset)
p kh
Rivi 5:
Katkarapujen ruumis on liereähkö, joskus jonkin verran sivuilta litistynyt. Katkaravuilla on yleensä pitkät [[tuntosarvi|tuntosarvet]] eli antennit, ja niiden tyvellä levymäinen antennisuomu. Silmät ovat varrelliset, liikkuvat. Selkäkilpi (carapax) on suhteellisen pehmeä ja ohut, sen etureuna voi muodostaa sarvimaisen otsapiikin. Keskiruumiin jalat ovat ohuet, lihaksikkaan takaruumiin (”ravunpyrstön”) raajat taas ovat sopeutuneet uimajaloiksi. Katkaravut liikkuvat yleensä ketterästi pohjan tuntumassa tai vesikasvillisuudessa, jotkut ovat pelagisia.
 
Yhteisistä rakennepiirteistään huolimatta katkaravut näin määriteltynä eivät muodosta yhtenäistä taksonomista ryhmää tai kehityslinjaa kymmenjalkaisten äyriäisten joukossa, vaan ne edustavat pikemmin alkuperäistä ruumiinrakennetta, josta muut ryhmät, esim. [[ravut]] ja [[taskuravut]] ovat kehittyneet. Aiemmin, 1960-luvulle asti, kymmenjalkaistetkymmenjalkaiset kuitenkin luokiteltiin kahteen pääryhmään ''[[Natantia]]'' (”uivat ravut”) ja ''[[Reptantia]]'' (”ryömivät ravut”), joista edellinen vastaa katkarapuja. Useissa muissakin kielissä on vastaavia katkaravun yleiseen ulkonäköön liittyviä käsitteitä, esim. {{k-de|Garnele}}, {{k-fr|crevette}}, {{k-sv|räka}}, {{k-es|camarón}}. [[englannin kieli|Englannin kielessä]] termejä ''shrimp'' ja ''prawn'' on samoin sekaisin sovellettu eri katkarapuryhmiin.
 
[[Katkat|Katkoja]] (''Amphipoda'') katkaravut puolestaan muistuttavat vain vähän; katkat eivät kuulu kymmenjalkaisiin ja ovat vain kaukaista sukua katkaravuille.
Rivi 44:
 
[[Suomi|Suomen]] rannikoilla esiintyy yleisenä kaksi noin kuusisenttiseksi kasvavaa katkarapulajia, [[hietakatkarapu]] (''Crangon crangon'') sekä [[leväkatkarapu]] (''Palaemon adspersus''), joka elää [[Pori]]n ja [[Pernaja]]n välisellä alueella.<ref name="Aalto"/> Lisäksi on viime vuosina tavattu satunnaisesti kolmatta lajia, [[sirokatkarapu]]a (''Palaemon elegans'').<ref name="Aalto">Jouni Leinikki ''ym.'' (2004) ''Aaltojen alla – Itämeren vedenalaisen luonnon opas''. Like. ISBN 952-471-297-0.</ref><ref>[http://www.utuonline.fi/sisalto/ajankohtaista/uusi_katkarapulaji_itamerella.html Uusi katkarapulaji Saaristomerellä] UTUonline.fi. 6.5.2011. Turun yliopisto.</ref>
 
==Lähteet==
{{viitteet}}