Ero sivun ”Koripallon Euroopan-mestaruuskilpailut” versioiden välillä

Ensimmäiset EM-kisat järjestettiin kolme vuotta [[FIBA|FIBA:n]] perustamisen jälkeen, eli vuonna [[Koripallon Euroopan-mestaruuskilpailut 1935|1935]]. Isäntämaaksi valittiin Sveitsi ja mukaan pääsi kymmenen maata. Ainoastaan yksi karsintaottelu jouduttiin pelaamaan [[Portugalin koripallomaajoukkue|Portugalin]] ja [[Espanjan koripallomaajoukkue|Espanjan]] välillä. Ensimmäiset kisat päättyivät [[Latvian koripallomaajoukkue|Latvian]] mestaruusjuhliin. Tällöin oli voimassa sääntö, jonka mukaan kisojen voittajat pitäisivät seuraavat kisat.<ref name="fiba30">{{Verkkoviite | Nimeke = Eurobasket history – the 30's| Osoite = http://www.fibaeurope.com/cid_,qVPP9zLJKY121Ltl7u2L2.coid_unFk2UyPIMcnKG8Oy-nSl2.articleMode_on.html | Ajankohta = | Julkaisija = FIBA Europe | Luettu = 2.6.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref>

Toisen maailmansodan jälkeen kaikki edelliset mestaruudet voittaneet Latvia ja Liettua olivat osana [[Neuvostoliiton koripallomaajoukkue|Neuvostoliittoa]]. Vuoden [[Koripallon Euroopan-mestaruuskilpailut 1946|1946 kisoissa]] nähtiin kaksi uutta maata, jotka tulisivat hallitsemaan Euroopan koripalloa: Neuvostoliitto ja [[Jugoslavian koripallomaajoukkue|Jugoslavia]]. Vuoden 1946 kisoissa nähtiin myös ensimmäinen [[hyppyheitto]], jonka suoritti [[Italian koripallomaajoukkue|Italian]] [[Giuseppe Stefanini]]. Vuonna [[Koripallon Euroopan-mestaruuskilpailut 1949|1949]] kisat järjestetiin ainoan kerran [[Eurooppa|Euroopan]] ulkopuolella, [[Egypti]]ssä. Kisojen voiton vei [[Egyptin koripallomaajoukkue|Egypti]], ja maa onkin edelleen ainoa Euroopan ulkopuolinen maa, joka on tähän pystynyt. Tosin tällöin useat maat eivät uskaltaneet matkustaa maahan, sillä [[Torino FC|Torinon]] jalkapallomaajoukkue oli kuollut [[Supergan lento-onnettomuus|lento-onnettomuudessa]].<ref name="fiba40">{{Verkkoviite | Nimeke = Eurobasket history – the 40's| Osoite = http://www.fibaeurope.com/cid_,qVPP9zLJKY121Ltl7u2L2.coid_AtbEwBDdJKUQDFUrNKJpE3.articleMode_on.html | Ajankohta = | Julkaisija = FIBA Europe | Luettu = 2.6.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref>

Seuraavat vuosikymmenet olivat Neuvostoliiton, sillä se voitti yhdestätoista mahdollisesta mestaruudesta kymmenen.<ref name="fiba50"/><ref name="fiba60">{{Verkkoviite | Nimeke = Eurobasket history – the 60's| Osoite = http://www.fibaeurope.com/cid_,qVPP9zLJKY121Ltl7u2L2.coid_NKbrpwdNHCEkr-PJcsSZy3.articleMode_on.html | Ajankohta = | Julkaisija = FIBA Europe | Luettu = 2.6.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref><ref name="fiba70">{{Verkkoviite | Nimeke = Eurobasket history – the 60's| Osoite = http://www.fibaeurope.com/cid_,qVPP9zLJKY121Ltl7u2L2.coid_9uwVUCrOJc6c8fql50Eon1.articleMode_on.html | Ajankohta = | Julkaisija = FIBA Europe | Luettu = 2.6.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref> Vuoden [[Koripallon Euroopan-mestaruuskilpailut 1955|1955 kisoissa]] maa sijoittui pronssille, sillä mestaruuden voitti [[Unkarin koripallomaajoukkue|Unkari]].<ref name="fiba50">{{Verkkoviite | Nimeke = Eurobasket history – the 50's| Osoite = http://www.fibaeurope.com/cid_,qVPP9zLJKY121Ltl7u2L2.coid_h2pBsksyJ-cCHE,whyz0T3.articleMode_on.html | Ajankohta = | Julkaisija = FIBA Europe | Luettu = 2.6.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref>

Suomessa järjestetyt [[Koripallon Euroopan-mestaruuskilpailut 1967|vuoden 1967 kisat]] olivat ensimmäiset modernit kisat, sillä kisat televisioitiin ja paikalla oli kansainvälinen media.<ref name="fiba60"/> 1970–luku oli Jugoslavian ja Neuvostoliiton välisiä kilpailua. Vuosikymmenen aikana Jugoslavia voitti kolme EM-kultaa ja Neuvostoliitto loput kaksi.<ref name="fiba70"/> Seuraavan vuosikymmenen aikana hallinnan painopiste siirtyi enemmän länteen päin ja esimerkiksi Italia voitti vuoden [[Koripallon Euroopan-mestaruuskilpailut 1983|1983 kisat]]. Maanosasta nousi useita suurtähtiä: [[Drazen Petrovic]], [[Arvydas Sabonis]], [[Nikos Galis]], [[Detlef Schrempf]] ja [[Fernando Martin]] kirkkaimpina. Vuoden [[Koripallon Euroopan-mestaruuskilpailut 1985|1985 kisat]] olivatkin ensimmäiset, jolloin [[NBA|NBA:n]] kykyjenetsijät seurasivat joukottain kisoja. Samoissa kisoissa käytettiin myös ensimmäistä kertaa kolmen pisteen kaarta.<ref name="fiba80">{{Verkkoviite | Nimeke = Eurobasket history – the 80's| Osoite = http://www.fibaeurope.com/cid_,qVPP9zLJKY121Ltl7u2L2.coid_BFaLnu9FGX-qhA9BN,6BV1.articleMode_on.html | Ajankohta = | Julkaisija = FIBA Europe | Luettu = 2.6.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref>

1990–luvulla Neuvostoliiton hajoamisen seurauksena maanosaan syntyi useita uusia koripallomaita. Myös Jugoslaviasta syntyi uusia valtioita. Vuosikymmenen yllättävin mestaruus oli [[Saksan koripallomaajoukkue|Saksan]] mestaruus vuoden [[Koripallon Euroopan-mestaruuskilpailut 1993|1993 kisoista]].<ref name="fiba90">{{Verkkoviite | Nimeke = Eurobasket history – the 90's| Osoite = http://www.fibaeurope.com/cid_,qVPP9zLJKY121Ltl7u2L2.coid_fXi8S3jBGwAOD5BeV-f,e2.articleMode_on.html | Ajankohta = | Julkaisija = FIBA Europe | Luettu = 2.6.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref> 2000–luvulla hallitsijamaiden painopiste siirtyi viimeistään läntisille maille. Myös Liettua palasi mestaruuskantaa vuoden [[Koripallon Euroopan-mestaruuskilpailut 2003|2003]] kisoissa [[Arvydas Macijauskas]]in ja [[Šarūnas Jasikevičius|Šarūnas Jasikevičiuksen]] johdolla. Useilla mailla oli myös omat NBA-tähtensä: [[Pau Gasol]], [[Tony Parker]] ja [[Dirk Nowitzki]].<ref name="fiba00">{{Verkkoviite | Nimeke = Eurobasket history – the 21st century| Osoite = http://www.fibaeurope.com/cid_,qVPP9zLJKY121Ltl7u2L2.coid_BFaLnu9FGX-qhA9BN,6BV1coid_2Gtpv2fDGhExqVblrCVL83.articleMode_on.html | Ajankohta = | Julkaisija = FIBA Europe | Luettu = 2.6.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref> Vuosikymmenen viimeisen EM-kullan voitti Espanja, jolle mestaruus oli ensimmäinen.<ref name="mtv3210909">{{Verkkoviite | Nimeke = Espanja juhlii historiallista koripallokultaa | Osoite = http://www.mtv3.fi/urheilu/muutlajit2008/uutiset.shtml/arkistot/muutlajit/2009/09/958217?koripallo | Ajankohta = 21.9.2009 | Julkaisija = MTV3 | Luettu = 2.6.2010 | Kieli = }}</ref>

Mukana olevat 24 joukkuetta jaetaan neljään lohkoon, joiden kolme parasta joukkuetta pääsevät mukaan jatkolohkoon. Jatkolohkoista pudotuspeleihin pääsevät lohkojen neljä parasta maata. Jäljellä olevat maat pelaavat pareittain sijoituksensa mukaan: esimerkiksi toisen jatkolohkon neljänneksi paras joukkue pelaa toisen lohkon parasta joukkuetta vastaan. Parien voittajajoukkueet etenevät välierien kautta loppuotteluun ja hävinneet joukkueet pelaavat sijoituspeleissä.<ref name="euro11">{{Verkkoviite | Nimeke = Competition system | Osoite = http://www.eurobasket2011.com/en/cid_4,w7QjPeH-M,ty138LH2l3.pageID_FHJdiaeUHfgvDTYVKEL1j1.compID_qMRZdYCZI6EoANOrUf9le2.season_2011.html | Julkaisija = Eurobasket 2011 | Luettu = 9.8.2011 | Kieli = {{en}} }}</ref> Parhaiten sijoittuneet maat pääsevat seuraaviin [[Koripallon maailmanmestaruuskilpailut|maailmanmestaruuskilpailuihin]] tai [[Koripallo olympialaisissa|olympiaturnaukseen]].<ref name="hs190909">{{Verkkoviite | Nimeke = Ranska ja Kroatia varmistivat paikkansa ensi vuoden MM-koripallossa | Osoite = http://www.hs.fi/urheilu/artikkeli/Ranska+ja+Kroatia+varmistivat+paikkansa+ensi+vuoden+MM-koripallossa/1135249441965 | Ajankohta = 19.9.2009 | Julkaisija = Helsingin Sanomat | Luettu = 11.8.2011 }}</ref>