Ero sivun ”Sampsa Pellervoinen” versioiden välillä

12 merkkiä poistettu ,  10 vuotta sitten
p
Käyttäjän 85.157.219.157 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän SilvonenBot tekemään versioon.
Ei muokkausyhteenvetoa
p (Käyttäjän 85.157.219.157 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän SilvonenBot tekemään versioon.)
'''SamppaSampsa Pellervoinen''' on [[kalevalainen runous|kalevalaisessa runoudessa]] ja suomalaisessa mytologiassa esiintyvä haltijaolento, joka kylvää maan kasvillisuuden, kaikenlaiset metsät, suot, ahot ja kivikotkin. Alkuperäisissä kansanrunoissa kylvö tapahtuu [[sampo (Kalevala)|sammon]] murusten avulla. [[Kalevala]]ssa on Elias Lönnrot siirtänyt tapahtumien järjestystä siten, että kylvö tapahtuu jo ennen Sammon takomista. SamppaaSampsaa auttaa [[savolaiset|savolaisen]] käsityksen mukaan ''VelmunVennon härkä Uljamoinen'', joka kyntää maat ja suot.
 
Kalevalaisessa kansanperinteessä SamppaSampsa ([[Karjala]]ssa ''SämppäSämpsä'') on hedelmällisyyden haltija, joka on rituaalisesti herätettävä joka kevät. Erityisesti [[Inkeri]]ssä eläneestä Sampsan herätys -runoelmasta on olemassa erilaisia versioita. Runoa on esitetty tai näytelty kesä-heinäkuun vaihteessa [[Ukon vakka]]-juhlien tienoilla. Runossa etsitään SampanSampsan herättäjää, jotta tämä nousisi kastelemaan kasveja ja hedelmöittämään peltoja.
 
SampanSampsan herättäjinä esiintyvät yleensä kuuttitalvityttö, hyljekevättyttö ja mursukesätyttö, joista vasta viimeksimainittu onnistuu saamaan SampanSampsan ylös vuoteeltaan pellolta (metsästä, saaresta). Toisissa runoissa SampanSampsan hahmo näyttää liittyneen välittömästi vanhaan hedelmällisyyskulttiin, sillä hänen kerrotaan maanneen rituaalisesti sisarensa tai äitinsä ("emintimensä") ennen kylvämistyötään.
Samppa on siis heinämiehiä.
[[Kaarle Krohn]] näki Sampan hahmon rinnastuvat skandinaavisiin viljavuuden jumaliin [[Freyr]]iin ja [[Njord]]iin.
[[Matti Kuusi]] viittaa Sampan yhteydessä jopa mahdollisiin alkukantaisiin seksuaaliriitteihin. [[Heikki Kirkinen]] taas katsoi Sampan kulttiin sekoittuneen bysanttilaisia aineksia. Hänen mukaansa Sampan nimi polveutui [[ortodoksinen kirkko|ortodoksisen kirkon]] ''pyhästä Shampoosta'', "vieraiden vastaanottajasta". Englantilainen [[Raymond Chambers]] on kiinnittänyt huomiota Samppa Pellervoisen ja muinaisenglantilaisessa [[Beowulf]]-runoelmassa esiintyvän myyttisen hedelmällisyydenhaltija Scyld Scefingin mahdolliseen yhteyteen.
 
[[Kaarle Krohn]] näki SampanSampsan hahmon rinnastuvat skandinaavisiin viljavuuden jumaliin [[Freyr]]iin ja [[Njord]]iin.
Samppaan on yhdistetty myös Inkerin ja Karjalan sämpsykkä eli sämppäheinä, joka oli kevään ensimmäisiä kasveja.
[[Matti Kuusi]] viittaa SampanSampsan yhteydessä jopa mahdollisiin alkukantaisiin seksuaaliriitteihin. [[Heikki Kirkinen]] taas katsoi SampanSampsan kulttiin sekoittuneen bysanttilaisia aineksia. Hänen mukaansa SampanSampsan nimi polveutui [[ortodoksinen kirkko|ortodoksisen kirkon]] ''pyhästä ShampoostaSampsonista'', "vieraiden vastaanottajasta". Englantilainen [[Raymond Chambers]] on kiinnittänyt huomiota SamppaSampsa Pellervoisen ja muinaisenglantilaisessa [[Beowulf]]-runoelmassa esiintyvän myyttisen hedelmällisyydenhaltija Scyld Scefingin mahdolliseen yhteyteen.
 
SamppaanSampsaan on yhdistetty myös Inkerin ja Karjalan sämpsykkä eli sämppäheinäsämpsäheinä, joka oli kevään ensimmäisiä kasveja.
 
==Lähteet==
*Krohn, Kaarle: ''SamppaSampsa Pellervoinen - Njordr, Freyr?'' Finnische-ugrische Forschungen IV (1904).
*Kirkinen, Heikki: ''Onko SamppaSampsa historiallinen henkilö?'Todellagi', Kalevalaseuran vuosikirja 47 (1967).
 
{{Tynkä/Mytologia}}
 
[[Luokka:RuotsalaisetSuomalaiset jumalat ja taruolennot]]
 
[[en:SamppaSampsa Pellervoinen]]
[[it:SamppaSampsa Pellervoinen]]