Ero sivun ”Tieteen ja uskonnon välinen suhde” versioiden välillä

 

== Historiaa ==

Ihmiskunnan varhaisimpiin todellisuuskäsityksiin on kuulunut [[Animismi|sielu-uskoinen]] luonnonpalvonta – [[metsä]]ssä, [[ilma]]ssa ja [[vesi|vedessä]] asuvien [[henkiolento]]jen ja vainajien suostuttelu ja lepyttäminen [[taikuus (yliluonnollinen)|taikamenojen]] avulla, joissa välittäjänä toimii [[heimo (kansatiede)|heimon]] [[poppamies]] tai [[šamaani]].<ref name="Durkheim 1980">{{kirjaviite | Tekijä=Durkheim, Émile | Nimeke=Uskontoelämän alkeismuodot: Australialainen toteemijärjestelmä | Selite=(Les formes élémentaires de la vie religieuse: Le système totémique en Australie, 1912.) Suomentanut Seppo Randell | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=1980 | Tunniste=ISBN 951-30-5061-0}}</ref> Monissa [[monijumalisuus|monijumalisissa]] uskonnoissa kuten muinaisen [[Egypti]]n ja [[Mesopotamia|Kaksoisvirranmaan]] uskonnoissa jumalat olivat tai edustivat [[taivaankappale]]ita<ref name="Niiniluoto 1994">Niiniluoto, Ilkka: ”Epäily, usko ja taikausko”, teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimike=Järki, arvot ja välineet: Kulttuurifilosofisia esseitä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-1-13060-9}}</ref> ja toisissa katsotaan, että koko todellisuus on osa yhtä jumalaa, kuten [[Hindulaisuus|hindulaisuudessa]].<ref name="Niiniluoto 1994"/> [[monoteismi|Yksijumaliset]] uskonnot kuten [[juutalaisuus]] ja muinaispersialainen [[zarathustralaisuus]] hyväksyivät vain yhden jumalan. Myöhemmät [[metafysiikka|metafyysisiksi]] kutsutut ajattelun järjestelmät myöhäisantiikin [[uusplatonismi]]sta [[Georg Wilhelm Friedrich Hegel|Hegel]]in [[idealismi]]in korvaavat jumalan [[Käsite|käsitteellä]] tai [[Periaate|periaatteella]], kuten [[Plotinos|Plotinoksen]] Yksi tai Hegelin Objektiivinen Henki. Vaikka tieteen katsotaan syntyneen [[Antiikin Kreikka|antiikin Kreikassa]], varsinainen [[Empiirinen tiede|kokemusperäinen]] ja kokeellinen tutkimusmenetelmä saavutti kypsyytensä vasta [[Uusi aika|uuden ajan]] alussa, minkä jälkeen tiede on kohonnut keskeiseksi nykyaikaisen ihmisen todellisuuskäsityksen muodostamisen välineeksi.<ref name="Niiniluoto 1994"/>