Ero sivun ”Suomen 1990-luvun alun lama” versioiden välillä

[[Tiedosto:Jakobstad paper factory.jpg|thumb|260px|right|Myös Suomen paperiteollisuus ylikuumeni 1980-luvun lopulla.]]
[[1980-luku|1980-luvun]] talouspolitiikka oli laman eräs taustatekijä. 1980-luvulla Suomessa vallitsi voimakas taloudellinen nousukausi, joka kesti koko vuosikymmenen. Yksi syy nousukauden pitkittymiseen ja ylikuumenemiseen oli ulkomaisen luotonhakemisen vapautuminen. Aiemmin luoton hakeminen ulkomailta oli luvanvaraista, mutta [[Suomen pankki]] vapautti luoton hakemisen [[1986]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.taloustieto.fi/lukiotext/4text606.html | Nimeke=Rahoitusmarkkinoiden liberalisointi | Julkaisija=ETLA | Julkaisu=Taloustieto Oy | Viitattu=21.8.2009 }}</ref> ja tämä johti laajamittaiseen yrityksien lainanhakuun ulkomailta. Ulkomainen lainaraha oli huomattavasti kotimaista rahaa halvempaa. Myös pankkien luotonanto yksityishenkilöille vapautui ja luottokanta kasvoi enimmillään yli 100&nbsp;% vuodessa.<ref>[http://www.pankkiyhdistys.fi/sisalto/upload/pdf/hyvarinen2000.pdf Myyntipäällikkö Irma Hyvärinen, Turun Seudun osuuspankki: vähittäispankkitoiminnan historia]</ref> Edellä mainitut seikat johtivat kansantaloudessa olevan rahamäärän voimakkaaseen kasvuun, joka puolestaan nosti asuntojen ja liiketilojen hintoja voimakkaasti. Syntyi kiinteistö- ja pörssikupla, jonka aikana syntyi nopeasti velkarahoituksella suuria omaisuuksia. Termi [[kasinotalous]] kuvasi lainarahalla ja sijoittamisella rikastumista.
 
Hallitus sitoi markan Euroopan valuuttayksikköön ecuun korkealla kurssilla, eli noudatti vahvan markan politiikkaa. Kurssin tiedettiin heikentävän Suomen kilpailukykyä ja pahentavan työttömyyttä. Kilpailukykyä pyrittiin parantamaan tupo-sopimuksella, jolla olisi alennettu palkkoja.
Devalvaatio-odotukset johtivat Suomen pankin valuuttapakoon, eli sijoittajat vaihtoivat markkoja ulkomaan valuuttaan. Valtiovarainministeri Iiro Viinanen vakuutteli, ettei Suomi devalvoi, mutta valuuttapaon vuoksi jouduttiin pakkodevalvaatioon.
 
Marraskuussa 1991 tehty suuri [[Devalvointi|devalvaatio]] nosti ulkomaisia lainoja ottaneiden valuuttavelkoja. Ulkomaisissa valuutoissa otetut lainat eivät sopineet lainkaan yhteen devalvaation kanssa, minkä [[Kouri–Porter-malli]] oli osoittanut jo vuonna [[1974]]. Suomessa jätettiin noudattamatta tätä mallia rahamarkkinoiden vapauttamisen yhteydessä. Valuuttalainojen määrä oli tosin vain 15% koko lainakannasta.
Lisäksi [[teollisuus|teollisuuden]] kilpailukyky heikkeni muun muassa vahvan [[Suomen markka|markan]] politiikan takia. Paperiteollisuudessa oli myös päällä maailmanlaajuinen ylituotanto.
[[Tiedosto:Iiro Viinanen 2.jpg|thumb|200px|[[Iiro Viinanen]] toimi lama-aikana valtiovarainministerinä]]
 
==Seuraukset==
Laman seurauksena kulutus ja investoinnit putosivat sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Yritysten konkurssien määrä nousi voimakkaasti, ja niiden kaatuminen ja heikko taloustilanne aiheuttivat [[työttömyys|suurtyöttömyyden]]. Työttömyys oli vuosina [[1992]]&ndash;[[1997]] yli 12 prosenttia, rakennusteollisuudessa jopa 36,7 prosenttia vuonna [[1994]]. Pankit joutuivat suuriin vaikeuksien muun muassa riskialttiiden operaatioiden ja yritysten kannattavuusvaikeuksien takia, ja seurauksena oli [[Suomen pankkikriisi|pankkikriisi]].
Rekisteröitymätön käyttäjä