Ero sivun ”Venny Soldan-Brofeldt” versioiden välillä

'''Wendla "Venny"”Venny” Irene Soldan-Brofeldt''' ([[2. marraskuuta]] [[1863]]{{lähde}}, [[Helsinki]] &ndash; [[10. lokakuuta]] [[1945]], [[Lohja]]) oli suomalainen 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun [[kuvataiteilija]] ja [[taidemaalari]]. Lisäksi hän oli [[koru]]suunnittelija ja -muotoilija tehden [[taideteollisuus|taideteollisuuden]] käyttöön [[kamee]]koruja ja myös puu- ja paperi[[veistos|veistoksia]] sekä kuvitti lastenkirjoja.<ref name="KV–EK_96" >Kaija Valkonen – Elina Koivunen s. 96</ref>

Wendla, Venny Irene syntyi vuonna 1863 Helsingissä insinööriperheeseen saksalaissyntyisen äidin ja ruotsinkielisen isän toiseksi vanhimpana kuudesta lapsesta ja viidestä tyttärestä. Hänen isänsä oli [[Suomen Rahapaja]]n johtaja August Fredrik Soldan (1817–1885) ja äitinsä [[saksalaiset|saksa]]laissyntyinen Marie Müller (1837–1927). Kotikieli oli ruotsi. Isä August Soldan tuki tyttärensä taiteellisia pyrkimyksiä.<ref name="ee1">[http://yle.fi/venny/biografia_venny.htm Venny Soldan-Brofeldt Yle:n sivuilla]</ref> Pienestä pitäen Venny oli isän tyttö. Hänen ensimmäinen sanansakin oli "pappa"”pappa”. Venny kirjasi päiväkirjoihinsa 1936–1941 isänsä antamia opetuksia. Listasta "Pieniä”Pieniä viisauksia, joista minulla on jatkuvasti hyötyä"hyötyä” löytyy ensimmäisenä isän ohje siitä, miten lasittamattomassa saviruukussa, jonka ympärille on kiedottu märkä pyyhe, voi pysyy kylmänä. Ohjeista löytyy myös kohta "katso”katso peiliin – ja naura"naura”. Isä kasvatti 'variksenpoikiaan'’variksenpoikiaan’, kuten hän lapsiaan nimitti, filosofi ja pedagogi [[Johann Friedrich Herbart]]in oppien mukaan ja suhtaui lasten kasvatukseen yhtä vakavasti kuin työhönsä toisin kuin yleensä säätyläisperheissä. Pohjimmiltaan lasten ohjaus oli kristillistä, "rakasta”rakasta lähimmäistäsi omantunnon mukaisesti enemmän kuin itseäsi ja Jumalaa yli kaiken"kaiken”. Ruumiillista kuritusta perheessä ei käytetty, vaan ongelmat pyrittiin ratkaisemaan puhumalla. AJanAjan kasvatusihanteet olivat toisenlaiset, mutta Soldaaneilla haluttiin kehittää enemmän lasten omaa arvostelukykyä kuin sokeaa tottelevaisuutta. Tosin isän sisaret Alexandra ja Edla, jotka olivat kumpikin opettajia, olivat sitä mieltä, että Augusti kasvatti lapsensa liian vapaasti.<ref name="Riitta Konttinen_18–19"<>Riitta Konttinen s. 18–19</ref>

Venny oli pikkusiskoaan Tillyä, joka tuli suuresti vaikuttamaan hänen elämäänsä, kymmenen vuotta vanhempi.<ref name="KV–EK_83" >Kaija Valkonen – Elina Koivunen s. 83 </ref> Hän kävi [[Helsingin Saksalainen koulu|Helsingin Saksalaista koulua]], jonka lopetti jo 14-vuotiaana isänsä luvalla vuonna 1878 <ref>http://yle.fi/venny/biografia_tilly.htm Tilly Soldan Yle:n sivuilla]</ref> ja siirtyi opiskelemaan piirtämistä [[Behmin koulu]]un, [[Viipuri]]in.

Venny kävi Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulua ja opiskeli myös Pietarissa ja Pariisissa. Vuosina 1880–1884 hän opiskeli piirtämistä [[Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulu]]ssa Helsingissä. Hän sai myös yksityisopetusta [[Maria Wiik]]iltä ja opiskeli maalausta Stieglitzin opistossa [[Pietari (kaupunki)|Pietari]]ssa 1883–1885. Pariisissa hän opiskeli [[Académie Colarossi]]ssa useaan otteeseen 1880-luvun jälkipuoliskolla.

Syksyn 1889 ja kevään 1890 sekä Venny Soldan että Juhani Aho asuivat molemmat Pariisissa kuitenkaan vielä tapaamatta toisiaan. Syystalvella 1890 Venny Soldan ja Juhani Aho tutustuivat toisiinsa taiteilija [[Anna Sahlstén]]in ateljeekutsuilla Helsingissä. Rakastuminen tapahtui Kansanvalistusseuran järjestämillä Kuopion laulujuhlilla. Venny jäi Kuopioon maalaamaan [[Minna Canth]]in muotokuvaa, josta ei tullut oikein näköistä, koska Vennyn ajatukset olivat Juhani Ahossa. Nuoret seurustelivat innokkaasti koko muotokuvamaalausprosessin ajan käyden teatterissa, konserteissa ja samoillen Puijolla, Niuvanniemellä ja Rönön saarella. "Lähes”Lähes ummikkoruotsalaisesta pääkaupunkiseutulaisesta kosmopoliitista oli nuorsuomalaisten suomenmielinen kellokas löytänyt etsimänsä"etsimänsä”<ref name="KV–EK_86" >Kaija Valkonen – Elina Koivunen s. 86</ref>. Häämatkan he tekivät Pietariin. Ensimmäinen talviasunto oli [[Ullanlinna]]n kylpylässä, missä vuokra oli talvella halpa. Tuttavapiiriin kuuluivat [[Jean Sibelius]], [[Pekka Halonen]], [[Arvid Järnefelt]] ja koko [[Nuori Suomi|Nuoren Suomen]] ryhmä – [[Kasimir Leino]], [[Werner Söderhjelm]]. [[Albert Edelfelt]], [[Axel Gallén]] ja [[Eero Järnefelt]], joista myöhemmin muodostui [[Symposion]]-piiri. <ref name="KV–EK_87" >Kaija Valkonen – Elina Koivunen s. 87</ref>

Aikalaiset pitivät häntä liian [[boheemi]]na. [[Minna Canth]] muun muassa sanoo Venny Soldanista ja tämän pukeutumisesta: "Neiti”Neiti Soldan on tavattoman intelligentti nainen ja Juhani Aho näyttää olevan hänestä hyvin intresseerattu, vaikka hän ei suinkaan ole, ei kaunis eikä nuori. Käy sitä paitse jotenkin huolimattomasti puettuna."” <ref name="ee1"/> "Venny”Venny rakasti kauhtanoitaan, tuprutteli tupakoitaan ja kirota pärskäytti reippaasti, milloin aihetta oli."”, kertovat Kaija Valkonen ja Elina Koivunen kirjassaan ''Suurin on rakkaus''. Tuona pitkien hameiden aikana Venny ällistytti ja närkästytti ihmisiä liikkumalla miehensä ja ystäviensä seurassa eräretkillä muun muassa lyhyessä urheiluhameessa ja pieksuissa. Vanhanakin hän ajeli baretti päässä, pitkissähousuissa lapikkaat jalassa polkupyörällään aikana, jolloin naiset eivät vielä yleensä pitäneet pitkiä housuja.<ref>Kaija Valkonen – Elina Koivunen s. 98 </ref> Toisaalta Venny oli "älykäs”älykäs ja uhrautuvainen, uhkea, hillitty ja hienotunteinen"hienotunteinen”. <ref name="KV–EK_87"/>

Nuoripari vietti vapaata "kiertolaiselämää"”kiertolaiselämää” asuen välillä ulkomailla, milloin Iisalmen pappilassa ja milloin missäkin. Vakiintuminen alkoi vasta, kun Venny tuli raskaaksi. He muuttivat Hausjärvelle 1895, missä pian naapureina asui vanhoja ystäviä kuten Werner Söderhjelm. [[J. H. Erkko]], [[Paavo Cajander]], [[Magnus Enckell]] sekä Saimi ja [[Eero Järnefelt]].<ref name="KV–EK_87"/>

[[Hausjärvi|Hausjärvellä]] [[Kalkkeen kylä]]ssä syntyi esikoislapsi, [[Heikki Aho|Heikki Taavetti]] 29. toukokuuta 1895. Sisareensa Tillyyn Vennyllä oli ambivalentti suhde: hän rakasti siskoaan hyvin paljon ja tarvitsi tätä avuksi kotitöissä, mutta hän huomasi kyllä sisarensa ja miehensä välisen kovin läheisen kanssakäymisen. Syksyllä 1896 Venny lähti [[Berliini]]in stipendimatkalle tutustumaan uusiin seinävaatteisiin ja kudottuihin tapetteihin. Vennyn pikkusisar Tilly Soldan oli asunut Brofeldteilla toipilasaikanaan ja suhde Juhani Ahon, tuohon aikaan vielä Johannes Brofeldt, ja Tillyn välillä kehittyi niin pitkälle, ettei siitä ollut paluuta. Venny ei kiirehtinyt Suomeen tuloaan, koska hän uskoi "Jussin"”Jussin”, miehensä ja pikkusiskonsa, joka oli pikku hiljaa vahvistumassa sairaudestaan, hoitavan hyvin vuoden vanhaa Heikkiä. <ref name="KV–EK_79" >Kaija Valkonen – Elina Koivunen 79</ref>

Perhekriisin selvittämiseksi sovittiin sitten, että Juhani Aho lähtee kevättalveksi Pariisiin tutkimaan tunteitaan ja Venny-vaimo jää Hausjärvelle. Venny ei kuitenkaan katkaissut välejä sisareensa, johon hän oli hyvin kiintynyt. Hän halusi myös säilyttää avioliittonsa Jussin kanssa. Tapahtumien taustoista ei kerrottu ulkopuolisille. Tilly taas matkusti terveyttään hoitamaan [[Sveitsi]]in. Tilly ja Jussi tapasivat Sveitsissä, mutta tällöin mies oli jo päättänyt palata vaimonsa luo. Tilly pysyi kuitenkin kuvioissa mukana. Venny ja Jussi saivat toisen lapsen, pojan nimeltä [[Antti Aho|Antti Juhani]], joka syntyi 29. syyskuuta 1900. Mutta kolmoisdraama jatkui, Juhani Ahon ja Tilly Soldanin poika Nils [[Björn Soldan]] eli Nisse syntyi 1902. Tilly synnytti poikansa ulkomailla ja esitteli hänet kasvattipoikanaan. Juhani Aho hankki Tillylle ja pojalleen pienen maapaikan läheltä Järvenpäätä, missä he kaikki silloin asuivat. Tilly perusti sinne, tullakseen jotenkin toimeen, lasten hoitokodin "Kakarasaaren"”Kakarasaaren”. Jussi vieraili siellä säännöllisesti ja viljeli peltoja. Kukaan suvustakaan ei ilmeisesti tiennyt asioiden oikeaa laitaa, ennen kuin [[Antti J. Aho]] julkaisi vuonna 1951 elämäkerran kirjailijaisästään: Juhani Aho – Elämä ja teokset, WSOY. <ref name="KV–EK_79"/>

Vuosina [[1903]]-–[[1904]] Ahon perhe oli ensin ensin [[Tiroli]]ssa [[Itävalta-Unkari|Itävallassa]] ja sitten [[Venetsia]]ssa ja [[Firenze]]ssä Pohjois-[[Italia]]ssa paossa mahdollista [[Siperia]]an karkotusta. Kun he 1904 palasivat Suomeen, Bobrikov oli juuri ammuttu.<ref name="KV–EK_93" >Kaija Valkonen – Elina Koivunen s. 93</ref>

Vuonna 1910 Venny, jonka mies oli kirjoittanut romaanin [[rautatie]]stä, kirjoitti teoksen "”[[Kuinka on opittu lentämään]]"”. Aviomiehensä kanssa hän kirjoitti teoksen "Suomalainen”Suomalainen kuvakirja lapsille ja nuorisolle"nuorisolle”. <ref name="KV–EK_92" />

[[Luokka{{AAKKOSTUS:Suomalaiset taidemaalarit|Soldan-Brofeldt, Venny]]}}

[[Luokka:Vuonna 1863 syntyneet|Soldan-Brofeldt, Venny]]

[[Luokka:Vuonna 1945 kuolleet|Soldan-Brofeldt, Venny]]