|
[[Kuva:Terijoen satama.jpg|thumb|250px|Satama Terijoella]]
[[Image:Terijoen kirkko.JPG|thumb|250px|Terijoen luterilainen kirkko (2009)]]
[[Image:Terioki Kazanskaja cerkov 1915.jpg |thumb|250px|Terijoen ortodoksikirkko (1915)]]
'''Terijoki''' ({{k-ru|Зеленогорск|Zelenogorsk}}) on [[Luettelo Suomen entisistä kunnista|Suomen entinen kunta]] [[Karjalankannas|Karjalankannaksella]] [[luovutettu Karjala|luovutetussa Karjalassa]] ja nykyisin [[Pietari (kaupunki)|Pietarin]] [[Kurortin piiri]]in kuuluva kaupunki Venäjällä. Nykyinen Terijoen kaupunki joka käsittää vain entisen kunnan keskustaajaman. Terijoki sijaitsee [[Suomenlahti|Suomenlahden]] rannalla noin 50 kilometriä Pietarin keskustasta luoteeseen.
== Terijoen kunta Suomessa ==
Terijoen väestö sijoitettiin jatkosodan jälkeen [[Tuusula]]an [[Uusimaa|Uudellemaalle]]. <ref> ''Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951'', s. 129. Helsinki: Otava, 1950.</ref>
===Neuvostoliiton ja Venäjän aika===
Terijoki sai kaupunkistatuksen vuonna 1946 ja uuden venäläisen nimen Zelenogorsk ({{k-ru|Зеленогорск}}) 1948. Vuonna 1989 perustettiin [[Leningradin alue]]en <!--niinkö--> Terijoen piiri, johon sisältyi rantapaikkakuntia [[Kuokkala (Terijoki)|Kuokkala]]sta alkaen länteen. Tämä piiri yhdistettiin Pietarin kaupungin [[Kurortin piiri]]in 1994. Terijoki sai piirin sisällä itsenäisen kaupungin statuksen 1997.{{lähde}}
==Merkittäviä rakennuksia==
===Ortodoksinen kirkko===
Terijoella on myösTerijoen vuonna 1914 valmistunut [[Terijoen ortodoksinen kirkko|ortodoksinen kirkko]]. Kirkko on Pohjoismaiden suurin ortodoksikirkko, kolmealttarinen. Pääalttari on pyhitetty Jumalansynnyttäjän Kasanilaiselle ikonille. Kirkon vihki arkkipiispa [[Sergij]]. KirkkoSe ehti ollatoimia kirkkona ensi vaiheessaan oikeassa käytössäänvaiheessa neljännesvuosisadan:, kunnes se jouduttiin hylkäämään joulukuussa 1939, kun tuli käsky evakuoida paikkakunta evakuoitiin [[talvisota|hyökkäyksen]] tieltä. Kirkon kellotorni räjäytettiin nurin viime hetkellä ennen suomalaisten vetäytymistä, ettei se toimisi vihollisen tykistön tähystyspaikkana. Sodan jälkeen Neuvostoliitossa sitä käytettiin perunavarastona aina vuoteen 1977 asti, jolloin se luovutettiin [[Moskovan patriarkaatti|Moskovan patriarkaatille]]. Korjaustyöt alkoivat heti ja kirkko saatiin käyttöön vuonna 1988.
Viimeinen suomalainen Terijoen ortodoksinen kirkkoherra, rovasti Mikael Orfinskij, [[diakoni]] Anton Bystrijevskij ja kuoronjohtaja Nina Krjukov sekä muutamat kuorolaiset onnistuivat pelastamaan kirkosta huomattavan osan sen arvokkaasta esineistöstä. Seurakunta rakennutti itselleen [[Järvenpään tilapäinen ortodoksinen kirkko|puisen väliaikaiskirkon]] [[Järvenpää]]hän vuonna 1948. Rovasti Orfinskij ei ehtinyt nähdä tämän kirkon valmistumista, koska hän kuoli vakavaan sairauskohtaukseen 27. elokuuta 1947, päivälleen kuukausi peruskiven muurauksen jälkeen. ▼
Väliaikainen kirkko oli tarkkaan ottaen tehtailija Aleksis Koposen rakennuttama varastorakennus, koska kirkoille ei myönnetty tuolloin rakennuslupia. Tästä johtui rakennuksen kirkoksi vaatimaton omakotitalomainen ulkoasu, vasta 1960-luvulla rakennukseen lisättiin pienellä kupolilla varustettu kuisti. Tehtailija Koponen vuokrasi rakennuksen [[siirtoseurakunta|siirtoseurakunnan]] käyttöön.
Kirkon vihki pastori Vladimir Hänninen. Väliaikainen kirkko purettiin kun lähelle valmistunut uusi kirkko oli vihitty ja otettu varsinaisesti käyttöön. Huomattavaa osaa vanhoista terijokelaisista väliaikaispyhäkkö ehti palvella aivan loppuun asti. Heidät myös siunattiin tässä kirkossa viimeiseen lepoonsa.
▲ViimeinenTalvisodan alkaessa viimeinen suomalainen Terijoen ortodoksinen kirkkoherra, rovasti Mikael Orfinskij , yhdessä [[diakoni]] Anton Bystrijevskij ja'n, kuoronjohtaja Nina KrjukovKrjukovin sekä muutamat kuorolaisetja onnistuivatkuorolaisten pelastamaankanssa kirkostapelasti huomattavan osan senkirkon arvokkaasta esineistöstä. Seurakunta rakennutti itselleen [[Järvenpään tilapäinen ortodoksinen kirkko|puisen väliaikaiskirkon]] [[Järvenpää]]hän vuonna 1948. RovastiKirkkona Orfinskijtoimi eiitse ehtinytasiassa nähdätehtailija tämänAleksis kirkonKoposen valmistumistarakennuttama ja [[siirtoseurakunta|siirtoseurakunnalle]] vuokraama varastorakennus, koska hänkirkoille kuoliei vakavaanmyönnetty sairauskohtaukseentuolloin 27rakennuslupia. elokuutaTästä 1947johtui rakennuksen kirkoksi vaatimaton omakotitalomainen ulkoasu, päivälleenvasta 1960-luvulla rakennukseen lisättiin kuukausipienellä peruskivenkupolilla muurauksenvarustettu jälkeenkuisti.
Rajan taakse jääneen kirkon kellotorni räjäytettiin nurin viime hetkellä ennen suomalaisten vetäytymistä ettei se toimisi vihollisen tykistön tähystyspaikkana. Kirkko jäi tässä kunnossaan käyttämättä. Sodan jälkeen sitä käytettiin perunavarastona aina vuoteen 1977 asti, jolloin se luovutettiin Moskovan patriarkaatille. Korjaustyöt alkoivat heti ja kirkko saatiin käyttöön vuonna 1988.
== Lähteet==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Heikkilä Ritva | Nimeke=Terijoki. Kadotettu paratiisi | Vuosi=2004 | Julkaisija= Kustannusosakeyhtiö Tammi| Tunniste=ISBN 951-31-3158-0}}
*[http://terijoki.spb.ru/index.php3 Terijoki.spb.ru Зеленогорск] Laaja venäläinen Terijoki-sivusto. {{ru}}
*[http://oval.ru/enc/27557.html Зеленогорск] Suuri neuvostotietosanakirja.
{{Luovutetut alueet}}
| 