Ero sivun ”Kytäjän kartano” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
p linkkejä
Rivi 1:
'''Kytäjän kartano''' ({{k-sv|Nääs}}) on tila [[Kytäjä|Kytäjän kylässä]] [[Hyvinkää]]llä. Kartano oli aikoinaan Suomen suurin maatila. Tilan pinta-ala on sittemmin supistunut 4 400 hehtaariin, mutta se on edelleen Suomen suurimpia maatiloja. Maatilalla on hevosia, mutta ei karjaa eikä muita eläimiä. Kytäjärveen[[Kytäjärvi|Kytä­järveen]] pistävällä niemellä puiston keskellä sijaitseva vuonna [[1878]] valmistunut puurakenteinen, rappauspintainen päärakennus on nykyisin asumaton, rapistunut ja huonokuntoinen. [[Kytäjä Golf]]in 2x18-reikäiset kentät on erotettu kartanon pelloista, ja Kytäjärven vastarannalle päärakennuksesta on [[modernismi|modernistisen]] tyylinen golfklubirakennus. Alun perin kartanoa ja [[Karkkila|Karkkilan kauppalan]] tehtaita varten rakennettu [[Hyvinkään–Karkkilan Rautatie|Hyvinkään–Karkkilan rata]], joka kulki kartanon pihankin halki, on purettu 1960-luvun loppupuolella. Ratalinja on maastossa silti vielä monin paikoin havaittavissa ja Kytäjän rautatieaseman rakennus on yhä pystyssä.
 
Kartanolla on värikäs historia. Kartanoa ovat hallinneet muun muassa Tottin, [[Fleming]]in, Vähäkallion ja [[Linder]]in suvut. Tottin suvulle kartano kuului vuosina 1574−1672 ja tänä aikana sen omisti mm. [[30-vuotinen sota|30-vuotisessa sodassa]] ansioitunut sotamarsalkka [[Åke Tott]]. Tämän jälkeen kartano siirtyi Flemingin suvulle. Molemmat suvut omistivat useita muitakin kartanoita, ja harva niiden jäsenistä lienee koskaan edes käynyt Kytäjällä. Vuonna 1740 kartanon osti kapteeni Gustaf Wulfcrona. Hän oli tiettävästi ensimmäinen Kytäjällä asunut aatelinen, koska hänen mainitaan kuolleen siellä vuonna 1754. Seuraavaksi Kytäjän omistajaksi tuli Armfeltin[[Armfelt]]in suku, jolta sen osti vuonna 1861 ministerivaltiosihteeri [[Constantin Linder]].
 
Kartanossa olivat omat vesivoimalla käyvät saha, mylly ja voimalaitos, josta kartano sai tarvittavan sähkön, sekä tiilitehdas. Kartanossa toimi myös oma osuuskauppa. Toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina kartanon mailta nostettiin energiantuotantoon suuret määrät poltto[[turve]]tta kivihiilipulan vuoksi. Työstä vastasi sitä varten perustettu yhtiö Turvela Oy.