|
[[Tiedosto:British kingdoms c 800.svg|thumb|Englannin kuningaskuntia noin vuonna 800.]]
'''Suuri pakana-armeija''' ({{k-en|The Great Heathen Army}}) oli [[Viikingit|viikinkiarmeija]], joka oli lähtöisin Tanskasta[[Tanska]]sta. Se ryösteli ja valloitti suuren osan Englantia[[Englanti]]a 800-luvun lopulla. Armeijan koosta ei ole säilynyt luotettavia tietoja, mutta se oli suurimpia sotajoukkoja lajissaan.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Viking Age | Tekijä = Angus Somerville, R. Andrew McDonald | Julkaisija = University of Toronto Press, 2010 | www= http://books.google.com/books?id=1_ERiGechpUC&pg=PA275&dq=great+heathen+army+viking&hl=en&ei=B8AxTvDrDIej-gaH48GBDQ&sa=X&oi=book_result&ct=result&resnum=2&ved=0CCwQ6AEwAQ#v=onepage&q=great%20heathen%20army%20viking&f=false | Sivu = 274 | Tunniste = ISBN 9781442601482 | www-teksti = Google Books}}</ref> Siihen kuului satakunta laivaa ja tuhansia sotilaita.
Nimitystä ''Great Heathen Army'' käytetään [[Anglosaksien kronikka|Anglosaksien kronikassa]], joka on myös lähteenä useimmille tiedoille armeijasta. Ensimmäinen pakana-armeijaan liittyvä maininta on vuodelta 845, jolloin viikinkisoturit hyökkäsivät Pariisiin, mahdollisesti kuuluisan [[Ragnar Lodbrok]]in johdolla. Viikingit ryöstelivät Pariisin lähiseutuja vuodesta 850 alkaen. Saatuaan kokemusta Manner-Euroopasta, he lähtivät valloittamaan Englantia.<ref name="TIE">[http://historianet.fi/else-christensen/ryovarijoukosta-ammattiarmeijaksi Ryövärijoukosta ammattiarmeijaksi] Tieteen kuvalehti 2009 (myös suomenkielisen nimityksen lähde)</ref> Pohjoismaisten tarujen mukaan valtauksen syynä oli kosto, koska Northumbrian kuningas Ella oli surmannut Ragnar Lodbrokin.<ref name="BRIT">[http://www.britannia.com/history/saxontime3.html Timeline of Anglo-Saxon England] ''History Resources'' Britannia</ref>
Viikingit olivat tehneet Englantiin ryöstöretkiä ainakin vuodesta 793 alkaen. Luostarit ja pienet kaupungit olivat viikinkien suosikkikohteita. He iskivät laivoillaan rannikolle, keräsivät luostarien hopeat ja muuta saalista ja pakenivat jälleen merelle iskeäkseen seuraavaan kaupunkiin jälleen äkkirynnäköllä. Ryöstöretkiä tehtiin kesäaikana, talveksi palattiin Skandinaviaan.<ref name="TIE"/> Suuren pakana-armeijan toimintatapa ja tavoitteet olivat kuitenkin erilaiset: he tulivat valloittamaan maan ja jäädäkseen sinne asumaan.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Treaty of Alfred and Guthrum - Sociolinguistic Background and Linguistic Analysis | Tekijä = Maria Melanie Meyer | Julkaisija = GRIN Verlag, 2008 | Sivu = 4 | Tunniste = ISBN 9783638946636 | www=http://books.google.com/books?id=DqKFwYXonQkC&printsec=frontcover&dq=isbn:9783638946636&cd=1#v=onepage&q&f=false | www-teksti = Google books}}</ref>
Ragnar Lodbrokin poikien Ubben, Halfdarin ja Ivarin johdolla viikinkiarmeija laski maihin [[East AngliaanAnglia]]an vuonna 865. East Anglian kuningas Edmund osti rauhan antamalla viikinkien käyttöön hevosia. Vuonna 866 pakana-armeija ratsasti pohjoiseen ja valloitti [[Northumbria]]n kuningaskunnan. He tekivät iskuja Merciaan ja muualle lähiseuduille. Nottinghamissa viikingit joutuivat piiritykseen, kun anglosaksit kokosivat yhteisen armeijan jota johtivat Wessexin kuningas Aethelred ja Mercian kuningas Burghred. Viikingit joutivatjoutuivat perääntymään Yorkiin. Kuningas Edmundin johtamaa East Anglian kuningaskuntaa viikingit joutuivat yrittämään 869 ja 870. Saatuaan Edmundin vihdoin kiinni 870 he antoivat jousimiesten harjoitella käyttäen tätä maalinaan, ja katkaisivat lopulta Edmundin kaulan. Edmund julistettiin myöhemmin pyhäksi, ja häntä kutasutaankutsutaan nimellä [[Edmund Marttyyri]]. Viikingit jättivät East Anglian johtoon paikallisen alikuninkaan, ja siirsivät päämajansa Thamesia pitkin [[Reading]]iin. Kesällä 874 Skandinaviasta tuli nimellä ''Great Summer Army'' kutsuttuja lisäjoukkoja, joiden avulla viikingit valtasivat [[Mercia]]n 874. He perustivat päämajansa [[Repton]]iin, ajoivat kuningas Burgredin maanpakoon ja nostivat nukkehallitsijaksi Burgredin vastustajan Ceolwulfin. Vuonna 875 viikinkijoukot jakaantuivat, ''Great Summer Army'' siirtyi Cambridgeen ja yritti hyökätä sieltä Wessexiin, kun taas Halfdarin johtama alkuperäinen pakana-armeija siirtysiirtyi Yorkiin. HalfdatHalfdar syrjäytti Northumbrian nukkehallitsijan ja perusti muodollisesti Yorkin eli [[Jorvikin kuningaskunta|Jorvikin kuningaskunnan]] 876, ja asettui itse sen ensimmäiseksi kuninkaaksi. Vuonna 878 Wessexin kuningas [[Alfred Suuri]] joutui viikinkien yllätyshyökkäyksen kohteeksi, pakeni miehineen Somersetin lakeuksile ja kävi sieltä viikinkejä vastaan sissisotaa. Lopulta [[Ethandunin taistelu]]n jälkeen [[Alfredin ja Guthrumin rauha|Wedmoren rauhassa]] Englanti jaettiin kahtia: Alfredin Wessexiin ja viikinkien [[Danelagen]]iin.<ref>[http://www.anglo-saxons.net/hwaet/?do=get&type=chron&from=856&to=899 Timeline: 856-899] Anglo-Saxon Chronicles</ref><ref name="BRIT"/>
Veljesten johtama armeija jakaantui vuonna 869, kun Ivar Ragnarsson lähti Irlantiin, ja Halfdar ja Ubbe jäivät Englantiin. Irlannissa Ivarista tuli Dublinin kuningas. Ragnar Lodbrokin pojista neljäs, Björn Ragnarsson, ryösteli samaan aikaan Manner-Euroopan rannikoita. Hänellä sanotaan olleen 6000 miestä ja yli 600 laivaa, jotka tulivat vuodessa niin täyteen ryöstösaalista että Björnin täytyi lähteä paluumatkalle.<ref name="TIE"/>
|
