Ero sivun ”Ruutukaava” versioiden välillä

Ruutuasemakaava on hyvin vanha keksintö – vanhimmat ruutukaavan mukaan suunnitellut kaupungit rakennettiin jo 30002500 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Suorakulmaisen ruutukaavan mukaisia kaupunkien jäänteitä on löydetty mm. [[Egypti]]stä ja [[IntiaIndus-kulttuuri]]stan alueelta nykyisestä [[Pakistan]]ista.<ref name=Ensykl>{{kirjaviite | Nimeke = Otavan suuri Ensyklopedia, 4. osa (Juusten-Kreikka) | Sivu = 2824, art. Kaupunkisuunnittelu | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1978 | Tunniste = 951-1-04658-6}}</ref>

Antiikin aikana kaupunkisuunnittelu kehittyi pisimmälle Kreikassa. Ennen [[persialaissodat|persialais­ sotia]] kreikkalaiset kaupungit olivat epä­ säännöllisiä ja kasvaneet vähitellen ilman yhtenäistä suunnitelmaa, mutta sotien aikana ja niiden jälkeen muutamat hävitetyt kaupungit jälleen­rakennettiin säännöllisen ruutu­kaavan mukaisesti. Kreikkalaisen ruutukaavan parhaana esimerkkinä pidetään [[Hippodamos|Hippodamoksen]] vuonna 494 eKr suunnittelemaa [[Miletos|Miletoksen]] asemakaavaa.<ref name=Ensykl /><ref>{{kirjaviite | Nimeke = Otavan iso Fokus, 3. osa (Io-Kp) | Sivu = 1722, art. Kaupunki | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1973 | Tunniste = ISBN 951-1-00051-9}}</ref>Roomalaiset omaksuivat kaupunkisuunnittelun periaatteet kreikkalaisilta ja yhdistivät niihin oman käytännöllisyytensä, joka näkyi ennen kaikkea vesi- ja viemäröintijärjestelmien suunnittelussa. Eri puolille valtakuntaa perustetut roomalaiset sotilasleirit, [[castra]]t, olivat pohjana useille eurooppalaisille kaupungeille ja levittivät ruutukaavaa edelleen.<ref name=Ensykl />

Euroopan keskiaikaiset kaupungit olivat yleensä epäsäännöllisesti rakennettuja.<ref name=Ensykl /> Ruutukaavan idea säilyi kuitenkin (antiikin muun tiedon mukana) luostarilaitoksen piirissä.{{lähde}} Erityisen merkityksen sai 1300-luvulla Barcelonassa ja Valenciassa vaikuttaneen fransiskaanimunkki Francesc Eiximenenin julkaisema ideaalikaupunkisuunnitelma. Katalonialaiset perustivat valtapiiriinsä läntisellä Välimerellä yhteensä parikymmentä sen mukaista pikkukaupunkia. Niiden voidaan katsoa ennakoivan renessanssin kaupunkisuunnittelua.

Löytöretkien käynnistyttyä espanjalaiset valloittajat levittivät ruutukaavan Amerikan mantereelle perustaessaan uusia kaupunkeja. Myös Pohjois-Amerikan siirtolaisten perustamat kaupungit olivat valtaosin ruutukaavaisia. Esimerkkejä ovat mm. Philadelphian ja Savannahin vanhat asemakaavat. Pohjois-Euroopassa ruutukaava yleistyi [[renessanssi]]n myötä. Nuori Yhdysvallat omaksui myös ruutukaavan kaupunkisuunnittelun ihanteeksi, ja esimerkiksi [[New York]]in [[Manhattan]] on eteläisintä ja vanhinta osaansa lukuun ottamatta suunniteltu ruutukaavan mukaan.<ref>{{kirjaviite | Nimeke = Otavan iso Fokus, 5. osa (Mo-Qv) | Sivu = 2864, art. New York | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1973 | Tunniste = ISBN 951-1-01070-5}}</ref>

Useimpien ennen 1900-lukua perustettujen suomalaisten kaupunkien keskusta-alueet on rakennettu ruutukaavan mukaan. SuurinVarsinkin osamonet näistä1600-luvulla kaupungeistatai perustettiinmyöhemmin 1600–1800-luvuilla,perustetut jakaupungit niidensuunniteltiin asemakaavatalusta suunniteltiinlähtien [[Uusklassinenruutukaavan mukaisiksi.<ref>{{verkkoviite arkkitehtuuri|uusklassismi]]n hengessäOsoite = http://www.rakennusperinto.fi/rakennusperintomme/artikkelit/fi_FI/suomhistkaupunki/ Myös| keskiajallaNimeke perustetuissa= kaupungeissaRakennusperintö: onSuomalainen yleensähistoriallinen ruutukaavakaupunki | Julkaisija = | Viitattu = 4.8.2011}}</ref> Vuosien 1810 ja 1860 välisenä aikana myös monet sitä vanhemmat kaupungit saivat säännöllisen ruutukaavan, silläkun ne jälleenrakennettiin suuretsuurten [[tulipalo]]tjen tuhosivatjälkeen, 1800-luvullajoissa useiden vanhempien kaupunkienniiden tiiviisti rakennetut keskustat tuhoutuivat. TilalleTällöin kadut rakennettiin ruutukaavaapaloturvallisuuden noudattavavuoksi uusientistä kaupunki,leveämmiksi jossaja kadutkorttelit olivatväljemmiksi.<ref paloturvallisuudenname=Ensykl2>{{kirjaviite vuoksi| leveämpiäNimeke ja= korttelitOtavan väljempiäsuuri Ensyklopedia, 4. osa (Juusten-Kreikka) | Sivu = 2817, art. Kaupunki | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1978 | Tunniste = 951-1-04658-6}}</ref> Asemakaavat laati usein Yleisten rakennusten intendentinkonttorin johtaja, arkkitehti [[Carl Ludvig Engel]]. Engel laati ruutukaavat muun muassa [[Jyväskylä]]än, [[Turku]]un, [[Mikkeli]]in, [[Hämeenlinna]]an, [[Porvoo]]seen ja [[Sortavala]]an. Engelin ruutukaavoissa yksi kortteli käsittää yleensä kuusi tonttia. Poikkeuksena on Jyväskylän ruutukaava, jonka useimpiin kortteleihin Engel sijoitti kahdeksan tonttia. Monissa hänen ruutukaavoissaan useimpien kortteleiden läpi kulkee lehtipuuvyöhyke, niin sanottu palokuja. Engelin ruutukaavoista ainoa täysin symmetrinen on Jyväskylän kaava, joka on pelkistetyssä säännöllisyydessään verrattavissa jopa renessanssin ihannekaupunkimalleihin.

Seuraavien Suomen kaupunkien keskustassa on laajahko säännöllinen ruutukaava-alue:<ref>eri kaupunkien kartat</ref>

* [[Porvoo]] (ei kuitenkaan vanhimmassa osassa, jossa keskiaikainen epäsäännöllinen katuverkko on säilynyt, joskin vuonna 1833 vahvistetun, toteuttamatta jääneen asemakaavan mukaan sekin olisi rakennettu ruutukaava-alueeksi<ref>{{kirjaviite | Nimeke = Otavan suuri Ensyklopedia, 7. osa (Optiikka-Revontulet) | Sivu = 5340, art. Porvoo | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1979 | Tunniste = 951-1-05468-6}}</ref> )

* [[Vantaa]] ([[Tikkurila]])

Helsingin keskustassa on kaksi laajaa erisuuntaista ruutukaava-aluetta sekä muutamia pienempiä. [[Mannerheimintie (Helsinki)|Mannerheimintien]] itäpuolella, [[Kruununhaka|Kruununhaassa]], [[Kluuvi]]ssa, [[Kaartinkaupunki|Kaartinkaupungissa]] ja osassa [[Ullanlinna]]a kadut kulkevat pää[[ilmansuunta|ilmansuuntien]] mukaisesti, poikkeuksena rantakadut kuten [[Pohjoisranta (Helsinki)|Pohjoisranta]] sekä alueelle myöhemmin rakennettu [[Kaisaniemenkatu]]. Lännempänä, suurimmassa osassa [[Kamppi]]a ja [[Punavuori|Punavuorta]], katuverkon suunta poikkeaa pääilmansuunnista noin 30 astetta. Näiden alueiden välisen, Mannerheimintieltä edelleen muun muassa [[Erottaja]]n ja [[Viiskulma]]n kautta Tehtaanpuistoon jatkuvan rajalinjan varrella on useita epäsäännöllisen muotoisia kortteleita ja pieniä puistoja.<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://kartta.hel.fi/opas/main/?l=1&m=3&o=1&n=73568&e=52350&z=?254,405 | Nimeke = Helsingin opaskartta | Julkaisija = Helsingin kaupunki | Viitattu = 4.8.2011}}</ref>