Ero sivun ”Tampereen teknillinen yliopisto” versioiden välillä

Teknillisen korkeakoulun perustaminen Tampereelle oli esillä jo 1800-luvun puolenvälin jälkeen. Valtiomies [[Agathon Meurman]] käsitteli aihetta [[Suomen senaatti|Suomen senaatissa]] vuonna 1857<ref name="Wacklin_1995">{{kirjaviite | Tekijä=Matti Wacklin | Nimeke=Lainahöyhenissä kohti teknopolista. Kronikka 30-vuotiaan TTKK:n vaiheista. | Selite= | Julkaisupaikka=Valkeakoski | Julkaisija=Tampereen teknillinen korkeakoulu | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-722-380-3}</ref>. Teknillisen korkeakoulun siirtämistä Helsingin keskustasta avarammille alueille kaupungin reunaosiin tai Tampereelle keskusteltiin myös 1910-luvulla<ref name="Aalto-yliopiston_historia">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.aalto.fi/fi/about/history/tkk/ | Nimeke = Opetusta ja tutkimusta Teknillisessä korkeakoulussa vuodesta 1849 - Aalto-yliopisto | Ajankohta = 2011 | Julkaisija = Aalto-yliopisto | Viitattu = 20.7.2011 | Kieli = {{fi}}}}</ref>. Toisen maailman sodan jälkeen Helsingin teknillisen korkeakoulun siirtämistä pohdittiin jälleen, sillä koulun toimitilat olivat vaurioituneet toisen maailmansodan pommituksissa. 1960-luvulla Teknillisen korkeakoulun neuvottelukunta esitti koulutuksen aloittamista Tampereella. Motivaationa oli se havainto, että Suomessa valmistui huomattavasti vähemmän diplomi-insinöörejä kuin Ruotsissa, joka teollisuuden näkemyksen mukaan kestämätöntä pitkällä aikavälillä<ref name="Wacklin_1995"></ref>. Presidentti Urho Kekkonen allekirjoitti asetuksen TKK:n sivukorkeakoulun toiminnasta Tampereella 13. elokuuta 1965<ref name="ayres_2005">{{kirjaviite | Tekijä=Katja Ayres | Nimeke=Kasvun aika -- Ajankuvia tekniikan yliopistosta | Selite= | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampereen teknillinen yliopisto | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 952-15-1385-3}}</ref>. Koulu aloitti toimintansa muutamaa viikkoa myöhemmin (Helsingin) [[Teknillinen korkeakoulu|Teknillisen korkeakoulun]] sivukorkeakouluna, kunnes se itsenäistyi vuonna [[1972]] [[eduskunta|eduskunnan]] säädettyä asiasta lain. Eduskunta hyväksyi lain toukokuussa ja presidentti Urho Kekkonen vahvisti sen samantien. Itsenäistyneessä korkeakoulussa oli 900 opiskelijaa<ref name="Wacklin_1995"></ref>.

Aluksi opetusta annettiin [[Tampere]]en keskustassa, mutta toiminnan kasvaessa toimitilat alkoivat käydä ahtaaksi ja alkoivat siirtyä vuodesta [[1973]] alkaen vastaperustettuun [[Hervanta|Hervannan]] [[kaupunginosa]]an. Hervanta oli 1960-luvulla korpea, paitsi nykyisen kampuksen kohdalla oli pienmaatila. Alunperin hervantaan piti muuttaa myös [[Tampereen yliopisto]], mutta se ryhtyi vastustamaan muuttoa. Myös teekkareiden keskuudessa esiintyi epäilyä alunperin hervannan kampusta kohtaan<ref name="Wacklin_1995"></ref>. Hervanta on rakentunut hiljalleen. Viimeisenä Hervantaan siirtyi arkkitehtuurin osasto, joka toimi keskustassa aina vuoteen [[1996]]<ref name="ayres_2005"></ref>. Moni TTY:n varhaisista professoreista on opiskellut osittain Yhdysvalloissa ja TTY:n muistuttaa monin eri tavoin amerikkalaisia yliopistoja.