Ero sivun ”Käsiase” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p virheellinen pilkku pois |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Käsiase''' on yhden ihmisen ase, jota käytetään yksi- tai kaksikätisesti. Käsiaseen tukena (lavettina) on ihmisen oma keho. Jos aseen kuljettamiseen tai käyttämiseen tarvitaan kaksi tai useampia ihmisiä, kyseessä on ryhmäase.
Käsiaseet jaetaan käsituliaseisiin ja kylmiin käsiaseisiin. Lyhyitä käsituliaseita ovat kaikki pistoolit ja lyhyitä kylmiä käsiaseita esimerkiksi tikarit ja pistimet. Pitkiä käsituliaseita ovat muun muassa kiväärit, haulikot, karabiinit, rynnäkkökiväärit ja pitkiä kylmiä käsiaseita esimerkiksi keihäät ja pertuskat.
Ryhmäaseita ovat muun muassa raskaat konekiväärit, panssarintorjuntatykit ja kenttäkanuunat sekä muurinmurtajat.
"Käsiaseen" määritelmiä suomalaisissa sanakirjoissa:
''Nykysuomen sanakirja'': 1. '''sot.''' kevyiden, ammuttaessa yleensä yksinomaan käsien varassa olevien aseiden yhteisnimitys. | Käsiaseita ovat mm. keihäs, miekka, kivääri, pistooli, käsikranaatti. Aseet voidaan jakaa käsiaseisiin ja kollektiivi- l. ryhmäaseisiin. 2. '''harv.''' käsityökalu. | Multakokkareet pienennetään joko käsiasein tai äestämällä.
''Suomen kielen perussanakirja'': '''vars. sot.''' yhden henkilön kannettava ja käsiteltävä kevyt tuliase, käsituliase.
''MOT Kielitoimiston sanakirja 2.0'': '''vars. sot.''' yhden henkilön kannettava ja käsiteltävä kevyt tuliase, käsituliase.
Ensimmäisen kerran "käsiase" ilmestyy kirjasuomeen vuonna 1706 Turussa Ericus Walleniuksen ''Christillisessä Ruumin-Saarnassa''.
[[Luokka:Aseet]]
[[de:
[[en:
| |||