Ero sivun ”Insinööri” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 28:
Insinöörin ja teknikon toimenkuvien ero oli sotien jälkeisenä aikana selkeä: insinööri oli lähinnä keskijohdon tutkinto, kun taas kaksi-, myöhemmin kolmivuotinen teknikkokoulutus valmisti työnjohdon tehtäviin. Rakennusalalla teknikkokoulutusta vastasi [[rakennusmestari]]n tutkinto. Siirryttäessä ammattikorkeakouluihin 1990-luvulla lyhyemmistä [[opisto]]asteen tutkinnoista kuitenkin luovuttiin, minkä seurauksena teknikkokoulutus lakkasi. Korkeakoulu-uudistuksella tavoiteltiin kansainvälisesti vertailukelpoisia tutkintorakenteita, tosin monet yritykset edelleen kaipaavat teknikkoja sillä insinööreillä (AMK) ei yleensä ole heidän tasoistaan käytännön osaamista.
Diplomi-insinöörin tutkintoja on myönnetty Suomessa vuodesta 1908 lähtien, jolloin Polyteknillinen opisto muuttui Teknilliseksi korkeakouluksi (TKK). Samalla TKK sai yliopiston aseman. Alkuvaiheessa TKK:lla saattoi suorittaa insinöörin, maanmittarin (lakkautettu 1930-luvulla, vaihtunut maanmittauksen DI:ksi) tai arkkitehdin tutkinnot, joihin kuitenkin yleisesti liitettiin etuliite diplomi-, sillä korkeakoulun tutkintotodistusta kutsuttiin saksalaiseen tapaan diplomiksi. Tapa virallistettiin 1940-luvulla.
===Insinöörikoulutus===
Rivi 36 ⟶ 38:
Ammattikorkeakouluun on tullut 240 opintopisteen insinööri (AMK) -koulutuslinjan rinnalle rakennusmestari (AMK) -koulutus, laajuudeltaan 210 opintopistettä. Tutkinto antaa valmiudet rakennusalan työnjohtoon, ja kelpoisuuden toimia vastaavana työnjohtajana rakennuskohteissa. Se antaa kelpoisuuden myös julkisiin virkoihin ja ylempiin jatko-opintoihin. Ensimmäiset uuden koulutuksen aloittajista aloittaa koulussa syksyllä 2007. Koulutusta saa muun muassa aikuis- ja nuorisokoulutuksena eri ammattikorkeakoulussa, esimerkiksi [[HAMK]]:ssa, [[SeAMK]]:ssa ja [[Metropolia]]ssa.
Insinöörejä koulutettiin vuonna 2006 seuraavissa koulutusohjelmissa.
{{Multicol|500px}}
Rivi 75 ⟶ 76:
Usein insinöörin nimikettä tarkennetaan hänen koulutusalallaan. Esimerkiksi kemiantekniikkaa opiskellut insinööri on kemiantekniikan insinööri, sähkötekniikkaa opiskellut taas sähköinsinööri.
===Diplomi-insinöörit===
Diplomi-insinöörin tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto, jonka laajuus on yhteensä 300 opintopistettä. Opintopisteistä 180 kuuluu ensiksi suoritettavaan tekniikan kandidaatin tutkintoon (TkK) ja 120 varsinaiseen diplomi-insinöörin tutkintoon. DI-tutkinto sisältää opintojen lopuksi laadittavan diplomityön, jonka laajuus on 30 opintopistettä. Työharjoittelun osuus koko tutkinnosta on tyypillisesti huomattavasti pienempi kuin ammattikorkeakoulun insinööri (AMK) -tutkinnossa.
Diplomi-insinöörin työ on vaativaa asiantuntijatyötä. Diplomi-insinöörit sijoittuvat tyypillisesti asiantuntija- tai johtotehtäviin, mutta myös myynti-, koulutus-, ja tutkimustyöt ovat tavallisia. Diplomi-insinöörillä on ammatillinen valmius suunnittelutyöhön, mutta diplomi-insinöörin tieteellinen koulutus antaa myös laajemman näkökulman johtoa, kehittämistä ja myyntiä varten sekä tieteellisen jatkotutkinnon suorittamiseen. Diplomi-insinöörin jatkotutkintoja ovat tekniikan lisensiaatin (TkL) ja tekniikan tohtorin (TkT) tai filosofian tohtorin (FT) tutkinnot.
==Insinöörit muualla maailmassa==
| |||