Ero sivun ”Newfoundlandinkoira” versioiden välillä

'''Newfoundlandinkoira''' (lempinimeltälempinimeltään '''nöffi''') on [[koirarotu]], joka on kehittynyt [[Newfoundland]]in saarella [[Kanada]]n itärannikolla. Alun perin kalastajat käyttivät sitä veto- ja vesipelastuskoirana. RotuRodulle onominaisia luonteenpiirteitä tunnettuovat rauhallisuudestaanrauhallisuus ja kiltteydestäänlempeys.

Ensimmäiset newfoundlandinkoirat haukkuivat laivoilla hiekkasärkkiä ja pelastivat veden varaan joutuneita merimiehiä. Nykyäänkin ne pitävät uimisesta. Ne ovat myös hyvin leikkisiä. Niiden kanssa harrastetaan noutamista, kadonneiden etsintää, köyden kuljettamista, veneen hinaamista, ohjeiden noudattamista vedessä ja hengenpelastusta. NewfoundlandinkoirillaNewfoundlandinkoiralla voivoidaan myös vedättää rekeä tai kärryä. Se on nykyään hyvin arvostettu seurakoira ystävällisyytensä ja kiltteytensä ansiosta. Suloisista, pehmeistä, nallemaisista pennuista kasvaa suuria ja vaikuttavia jättiläisiä. Silti ne pysyvät ystävällisinä ja lempeämielisinä. Newfoundlandinkoirat ovat erittäin lapsirakkaita ja pitävät riehumisesta.

Kun Pohjois-Amerikan asutus levisi 1500-luvulla Newfoundlandin saarelle, eurooppalaisten kalastajien tuomat koirat antoivat rodulle oman panoksensa. Viimeistään 1600-luvulla rotu oli jo kehittynyt ominaisuuksiltaan käyttötarkoitukseensa sopivaksi: suureksi koiraksi, joka pystyy työskentelemään äärimmäisen ankarissa oloissa. Newfoundlandinkoirat vetivät painavia taakkoja, kuten kalaverkkoja, ja toimivat vesipelastuskoirina. Rotua käytettiin myös maalla raskaiden taakkojen vetäjänä esimerkiksi metsätöissä. Suuria, karhumaisia pelastuskoiria tuotiin melko pian Eurooppaan, missä niistä tuli hyvin nopeasti suosittuja. Englantilaiset kehittivät rotua 1800-luvulla ja saivat aikaan yhtenäisen tyypin. Myöhemmin mustavalkoisista newfoundlandinkoirista kehittyi oma roturotunsa, [[landseer]].

Rodulle ominainen ja krooninen sairaus on [[lonkkaniveldysplasia]]. Yhä useammatuseampia koiratyksilöitä joudutaanon jouduttu lopettamaan lonkkavian vuoksi. Tämän takia on ennen astutusta tärkeää kuvata isän ja emän lonkat. Sairaus on periytyvä, eikä sen etenemistä voida täysin estää. Nykyään newfoundlandinkoiriltanewfoundlandinkoirat tutkitaan myös perinnöllinenkystinuria-nimisen sairausperinnöllisen kystinuriasairauden varalta.